Tyttö sinä voitit väärin
Ei näköjään palkintogaalaa ilman mielensäpahoitusta.
Eilen jaettiin Suomen Oscarit eli Jussi-palkinnot vuoden 2016 ansioituneimmille elokuville ja niiden tekijöille. En seurannut gaalaa suorana, mutta nostatin tänä aamuna verenpainettani lukemalla Helsingin Sanomien uutisointia aiheesta.
Parhaan naisnäyttelijän Jussin pokkasi Linnea Skog nimiroolistaan elokuvassa Tyttö nimeltä Varpu. Ja näin sitä sitten Hesarissa analysoitiin:
Mitä 13-vuotiaan lapsen saama Jussi-palkinto merkitsee? Onko amatöörin ja vieläpä lapsen voittama palkinto märkä rätti kaikkien korkeakoulutettujen näyttelijöiden kasvoille. Niinkin se voi nähdä.
Toisaalta Skog on Selma Vilhusen ohjaamassa road moviessa paljon esillä eikä hänen olemuksensa merkitystä elokuvan lopputuloksessa voi mitenkään kiistää. 13-vuotias haaveilee näyttelijänurasta ja saa tästä toivottavasti potkua ja toivottavasti myös tukea urahaaveilleen.
Niinpä niin, amatööri ja vieläpä lapsi. Näin nätisti sitä voidaan mitätöidä toisen ihmisen upea saavutus.
Ja muista kuule tyttö vielä se, että voittosi oli kokonaan muiden ihmisten ansiota:
Samalla pitää muistaa, että amatöörit voivat loistaa kameran edessä vain, jos heidän ympärillään on elokuvan ammattilaisia, jotka tekevät työllään amatööreistä hyviä. Pitää siis olla hyviä vastanäyttelijöitä, aloittelijaa tukevia ohjaajia ja kuvaajia, ja amatöörin rajat ymmärtäviä käsikirjoittajia. Jos elokuvanteko nimittäin onnistuisi harrastajilta tuosta vain, elokuviahan tekisivät kaikki.
Anteeksi kielenkäyttöni, mutta voi jumalauta että vituttaa lukea tällaista. Käsittääkseni elokuvanteko on aina ryhmätyötä, oli mukana amatöörejä tai ei. Silloin jokaisen panos vaikuttaa siihen, millainen lopputuloksesta tulee ja yhtä lailla huono ohjaus tai käsikirjoitus voi saada ammattinäyttelijänkin tekemään paskan suorituksen ja päinvastoin.
Ja muistaako kukaan, herättikö alaikäisen ja tuolloin vielä korkeakouluttamattoman Elena Leeven parhaan naisnäyttelijän Jussi-palkinto vuonna 1999 vastaavaa reaktiota? Että ihan märkää rättiä kasvoille?
Puuh. Linnealle suuresti onnea, älä välitä lyttääjistä.
Ja minut voisitte herättäkää joskus keväämmällä, kiitos.