lohtuviesti isältä

Isi laittoi tyttärelleen viestin. Tytär itki sitä lukiessaan.

Näin se kuului:
”Rakas AnLottasemme. Ymmärrämme tunteesi. Mutta meitä on oikeasti pelottanut ja ahdistanut tuo tulppasairastavuus joka ei ole enää lisääntynyttä riskiä vaan oikea tauti. Verisuonesi eivät siedä tiettyjä hormooneita. Nyt pitää verisuonet saada kuntoon ja toimintakyky palautumaan ja säilymään. Haluamme pitää sinut hengissä. Mies ja me muutkin tarvitsemme sinua. Olet tärkeä ja sanomattoman rakas ihminen. Halit ja pusut isiltä joka on lääkäri ja osaa joitain asioita iästään huolimatta.”

Sitten hän soitti. Sanoi, että jos joskus saisimme sellaisia lapsia, jotka olisivatkin lahjasoluilla aikaa saatuja tai jos adoptoisimme tai toimisimme sijaisvanhempina, niin he äidin kanssa lupaavat sitoutua rakastamaan jokaista lasta kuin omaa.

Puhelu päättyi sanoihin:”Sinä olet minulle valtavan rakas lapsi.”

Voi isi. Minäkin rakastan sinua! Suunnattoman paljon.

suhteet oma-elama ystavat-ja-perhe mieli