hento toivo

Tänä aamuna en ole uskaltanut pissiä tikkuun. En vielä. Vaikka siinä eilen haalea, hento toivo olikin. Odotan huomiseen. Hyvä asia on se, että tihru on lakannut.

Tänään keskityn työhaastatteluun, tarjolla olisi lastentarhanopettajan vakipesti. Johonkin sitä kaikkea rakkautta ja hellyyttä pitäisi saada kanavoitua.

Samalla, kun haaveilen työpaikasta, haaveilen toivosta. Lasken sen(kin) hellästi elämän käsiin. Sydän huokaa: ”Kanna!”