”ihan epärrreilua”

Sain tänään olla Pienen potilaan kanssa hetken. Pähkäilimme magneettipeliä, lauloimme lauluja väärillä sanoilla ja hihittelimme.

Pieni käpertyi syliin ja painoi päänsä rintoihin.
”Ihan epärrreilua”, hän sanoi.
”Ai mikä?”, minä kysyin.
”Kun sulla on niin ihanat tissit.”, huokasi hän.

Niin. Joskus arjen ilo on pienissä asioissa. Kuten tädin tisseissä.