..ja vaikka vaeltaisin pimeässä..

”taivaassa kuultiin mun toive”

Sain pitää eilen seurassani kolmea ihanaa ja valloittavaa lapsukaista, joiden vanhempiin tutustuin töissä ollessani. Lapsista tuli tärkeitä erinäisten tapahtumien johdosta. Irtisanomiseni otettiin vastaan hyvin murheellisesti, lapset roikkuivat kirjaimellisesti minussa kiinni ja minunkin oli vaikea lähteä.  Eilen yksi pieni tuli viereeni istumaan suuren kiven päälle kiivettyämme. Painautui aivan liki, kainaloon. Kiipesi sitten syliin. Huokasi syvään. Puristi […]

..ja vaikka vaeltaisin pimeässä..

sananen omaishoitajuudesta

Hämmästykseni oli melkoinen, kun TE-toimisto lähestyi ystävällisesti selvityspyynnöllä omaishoitajuudesta. No, minähän selvitin.  Milloin omaishoitajan tuki alkaa? Se on alkanut jo pari vuotta sitten, ei enää uusi juttu. Kuinka paljon omaishoitajan tehtävät työllistävät sinua? Aamusta iltaan, joka päivä. Myös viikonloppuisin ja loma-aikoina, satunnaisesti aamuvarhain ja yömyöhään. Välillä kesken työpäivän (puhelimitse). Millaista työtä omaishoitajan työ sisältää? Vammautuneen […]

..ja vaikka vaeltaisin pimeässä..

mistä näitä töitä oikein putoilee?

Posti toi tänään uuden viranhaltijapäätöksen. Aiemmin kirjoitinkin, että sain työpätkän. Nyt sain pidemmän. Paaaaaaljon pidemmän. Enää ei tarvitse miettiä, mitä sitä sitten tekisi, kun sijaisuus loppuu. Työkenttä pysyy samana. Päiväkotielämä tuntuu ihan hyvälle.  Olen niiiiiiiiiiiin onnellinen. Tanssin ilotanssin varpaat märkinä takapihan terassilla niin, että haaremihousut liehui.  Ja Mies! Mies alunperin tuumasi, että ”tottakai sä sen […]

sinulle, rakas

sinulle, rakas

Aamulla heräsin, katselin vaan. Nukkuvaa sinua. Sinun selkääsi. Silitin niskaa, suukotin hartioita.  Muistelin. Sitä, miten seitsemän vuotta sitten mökillä köllittiin vuoteella saunanraikkaina. Ympärillä tuoksui kesä. Koivut humisivat tuulessa, usvakeijut aloittivat mökkirannassa tanssinsa. Oltiin sylikkäin, rutistit minut lähemmäs. Puhuttiin, että näin toivoisi olevan aina. Yhdessä. Me. Kysyit, tekisinkö sinusta maailman onnellisimman miehen tulemalla vaimoksesi. Halusin tehdä. […]

..ja vaikka vaeltaisin pimeässä..

taidan liittyä vasemmistoliittoon

Kuuntelen eduskunnan kyselytuntia. Välillä kiehun enemmän, välillä vähän vähemmän. Olen töissäni sekä sosiaali- että kasvatuspuolella nähnyt yhteiskunnan nurjan puolen. Olen kirjoittanut ruoka-avustuslappuja perheille, jossa vanhemmat ovat juoneet koko tilin ja lapset eivät enää jaksa syödä kolmatta viikkoa kaurapuuroa kouluruoan lisäksi, jakanut EU-ruokapusseja pienituloisille eläkeläisille, jotka silmät kyynelissä ottavat makaronipussit vastaan ja kiittävät kahvista, käynyt apteekissa […]

onnea on:

onnea on:

Paljasvarpaat. Lämmin hiekka. Sininen meri. Aurinkovarjo. Jääkylmä piña colada. Lempeästi hyväilevä, lämmin tuuli. Mukulakivikadut. Sileiksi kävellyt rappuset. Sacrada Familia.  Ihmisvilinä ja rannan rauha. Rantahiekkaan kohisevat aallot. Tyyni sydän. Selkeytyneet ajatukset. Appelsiinipuut. Kukkien väriloisto. Meren tuoksu. Tuore mango. Churrot katukahvilassa.  Hymyilevät ihmiset. Avuliaat. Häiritsevät. Kiinnostuneet. Viilentävä jalkavoide. Lierihattu.  Pienet askeleet omien vierellä. Höpsötykset. Nauru. Ilo. Viisivuotiaan […]

tänä kesänä

tänä kesänä

tänä kesänä minä.. nukun pitkään hymyilen enemmän – myös vastaantulijoille kuljen paljasvarpain ja pukeudun mekkoihin lähden omalle lomalle (Barcelona, täältä tullaan ihan kohta!) ihmettelen takapihan vanamoita ja metsätähtiä, huumaannun kielojen tuoksusta kiipeän puihin ja siirtolohkareille istuskelen lähikallioilla ja kuuntelen laineiden liplatusta keinun aina kun mahdollista nautin auringosta kuuntelen sateen tanssia räystäillä ja kattopelleillä uin järvessä […]