Maailman ihanin asia. Eikö? No ainakin sen pitäisi olla. Tai ainakin yksi ihanimmista. Voin rehellisesti sanoa oman matkani kestäneen vuosia. Sen, että pääsin sinuiksi oman seksuaalisuuteni kanssa. Sen, että uskallan nauttia siitä. Aikaisemmat traumakokemukset ovat vinouttaneet katsantokannan. Suhde omaan kehoon on ollut vääristynyt. Olen piiskannut kehoani (suotta), kohdellut sitä kaltoin, ajatellut, että se ansaitsee tullakin kohdelluksi […]

Loma on tehnyt hyvää. Sielulle, ruumiille ja mielelle.  Olen nähnyt Suomea niin kauniista kulmista, että en osaa edes pukea kaikkea sanoiksi. Olen ajanut (tai siis istunut kyydissä) läpi peltojen, purojen yli ja valtavien lehmuskujien ali. Olen ihmetellyt Saariston rengastien maisemia; kalliorantoja, pieniä käkkärämäntyjä, ihania ajopuun värisiä oksia ja kukkia, joita kasvaa ainoastaan rannikolla.  Olen ihastellut […]

Alkuja. Niihin alkaa vähitellen tottua. Viime viikolla alkoi loma. Koko kuukauden mittainen. Ihana, oma loma. Asetin lomalle kolme tavoitetta: 1. Teen niitä asioita, joista tulee hyvä mieli. Siis: luen, uin, kävelen paljasvarpain kallioilla, istun keinussa ja ihmettelen takapihan vanamoita, kieloja ja metsätähtiä. Reissaan. Köllin sohvalla. Näen rakkaita. Inventoin kaappeja ja nautin tilan tunteesta. Teen käsitöitä. […]

Viime viikot ovat olleet täällä vähän hiljaisia. Anteeksi. On ollut niin paljon kaikkea muuta. Ihmeteltävää ja koettavaa. Opeteltavaa. Jaettavaa. Olen elänyt arkea Kumppanin kanssa. Arkea, johon on kuulunut toisen työmatka (lähettäminen ja joidenkin päivien jälkeen takaisin aamuyöllä kotiin saaminen) ja omat aamuvuorot, yhteiset töihin menot ja sieltä haut, kaupan kassajonossa hellät hipaisut ja yhdessä täytetyt […]

Pikainen piipahdus: kaikki hyvin. Elämäni rohkein teko kannatti. Olen hengissä.    Huomenna enemmän. 

Vuosien aikana pelastus- ja poliisilaitos tulivat tutuiksi. Liiankin tutuiksi. Välillä apuvoimia tarvittiin vaan yksinkertaisesti nostamiseen, sillä aina omaishoitajan sormet eivät pitäneet housunkauluksesta ja hoidettava liukui lattialle. Välillä apuvoimia tarvittiin muista syistä. Olen huutanut hätäkeskuksesta elvytysohjeita, kun mikään ei ole tuntunut auttavan eikä mitään positiivista muutosta toisen tilassa tapahdu. Olen soittanut itku kurkussa apua itsetuhoisuuspuuskassa olevalle […]

Olemme puhuneet Kumppanin kanssa paljon. Kaikesta. Siitä, mille tuntuu aloittaa elämää uudelleen eron jälkeen, kasata itseään sirpaleista ja katsella peilistä vähemmän kaunista, elämän murjomaa peilikuvaa. Siitä, mille tuntuu menettää elämässään jotain, mitä olisi halunnut ja toivonut enemmän kuin mitään. Meillä molemmilla on kokemusta keskenmenoista. Sen surusta. Ikävästä. Ei tarvitse selittää, miksi tuntuu välillä pahalta. Tai […]

Olen viime viikkoina kamppaillut oman pääni kanssa. Se on tästä myllytyksestä ihan sekaisin. Viikonloppuna vietin aikaa Valoihmisen kanssa. Onneksi. Muuttorumba Miehen tavaroiden kanssa meinasi jo alkaa kiristää vannetta ja itku tuli perjantaina useammankin kerran. Minä istuin tyhjenneessä asunnossa ja vollotin. Kuurasin keittiötä ja vollotin. Sitten soitti sisko kysyäkseen, mitä teen ja kun vastasin vollottavani ja […]

Olen vaeltanut kauan. Välillä polku on vienyt helpompia reittejä pitkin, välillä on ollut niin  pimeää, että kaikki usko on meinannut loppua.  Olen ollut väsynyt kauan. Väsynyt siihen, että mikään ei mene niin kuin toivoisi ja suunnittelisi. Että silloin, kun näyttää hetken tyyneltä ja tyveneltä, elämä heittää täyslaidallisen jäävettä niskaan ja meinaa upottaa pinnan alle. Minä […]

Vaatii rohkeutta uskaltaa hypätä. Epävarmana siitä, miten käy.  Vaatii voimaa uskaltaa elää. Haluta hyvää. Ja arvostaa itseään niin paljon, että sallii itselleen onnea ja hyviä asioita.  On ollut pitkä matka. Tuntuu siltä, kuin olisin juossut henkisen maratonin. Olen ylpeä siitä, että olen puolustanut itseäni. Arvojani. Sitä, että minun elämäni on niin arvokasta, että siitä on […]