ikävä

Näin viime yönä ihanaa unta. 

Olin äiti.

Talo oli täynnä lapsia.

Aamulla heräsin hiljaiseen kotiin Miehen vielä nukkuessa. Tuli itku. Ikäväitku.

Kävin hautausmaalla kynttiläkierroksella. Sytytin useamman kynttilän. Mummin ja papan haudalle, Miehen isän ja isovanhempien haudalle ja muualle haudattujen muistokivelle.

Itku kuristi kurkkua. Sadat kynttilät lämmittivät. Valaisivat. Aivan kuin jokainen niistä olisi halunnut kertoa toivosta. Jälleennäkemisestä.

Ja silti minä antaisin kaiken, jos te olisitte tulleet valmiiksi.