lainattu onni

…kun Pienet kiipeävät viereen sohvalle ja kaivautuvat kainaloon

…kun Pienten leikeistä remahtaa kuuluviin sielusta kumpuava nauru, käkätys, hihitys ja kiherrys

…kun Pienten kanssa istutaan samassa ruokapöydässä ja ollaan varvashippaa pöydän alla

…kun Pienten kanssa ollaan saunassa, lempeissä löylyissä. Molemmalla kurkunviipaleet silmillä, saunahunajanökäreet olkapäillä ja kaikki varpaat samassa vadissa omenajalkasuolan kanssa ja lauletaan kaikki kovaan ääneen: ”Pikku pukki kakki kalliolle, kalliolle, kalliolle, pikku pukki kakki kalliolle, voi ei. Voi ei, sen tuuli vei. Voi ei, sen tuuli vei” ja mietitään, että veikö tuuli a)pukin, b)kakin vai c)kallion.

…kun pesen Pienten hiuksia suihkussa ja vanhempi tuumaa: ”Ihanaa kun on ihan oma hemmottelupesijä!”

…kun Pienet peräjälkeen mennä jäynäyttävät Miestä ja sen jälkeen halata rutistavat

…kun ilmassa lentelevät virnistykset, hymyt ja lentopusut sulassa sekasotkussa

…kun illalla luetaan petissä saman peiton alla varpaat lomittain Heinähattua ja Vilttitossua ja rätkätetään Alibullenin neideille ja neitokaisten edesottamuksille niin, että nukkumattikin säikähtää

…kun silitän pientä selkää oikealla ja toista vasemmalla, huoneen täyttää tasainen tuhina ja Pienet nukahtavat silitykseen ja hiljaa hyräiltyihin iltalauluihin (vaikka toinen on jo esiteini ja toinen kuulemma muuten vaan hankala)

…kun iltayöstä isompi ilmestyy olohuoneeseen silmät kirkkaana ja sanoo, ettei uni tule ja pyytää peittelemään uudelleen (saaden samalla luvan lukea vielä hetken)

…kun aamulla pienempi hiipii makuuhuoneeseen ja kysyy: ”ootsä hereillä, mulla on ihan hirvee nälkä?”

…kun molemmat, unesta vielä pöpperöisinä laahustavat ensin halaamaan ja sitten viltin alle sohvalle

…kun keitän suklaamannapuuroa ja teen paahtoleipää ja lämmintä kaakaota ja tarjoilen aamupalan olohuoneen sohvalle (tätilässä saa ottaa rennosti)

– ja niin paljon muitakin onnen ja ilon hetkiä! Tätä onnea kestää tänään vielä iltaan asti. Ehkä kohta, aamupalan jälkeen, alkavat uudet Barbie-leikit tädin ja toisen tädin vanhoilla Barbie-rekvisiitoilla taloineen. Ehkä kohta pelataan Unoa ja Kimbleä ja Arvaa kukaa. Ehkä kohta Mies alkaa tehdä Maailman Parasta jauhelihakastiketta (jota pienempi veisi litratolkulla kotiinsakin, pakkaseen, kun on ”niin taivaallisen hyvää”). 

Mitä tahansa tänään tuleekin, on se hyvää. Se on lainattua onnea, lainaksi saatujen Pienten kanssa vietettyä aikaa. Rakasta, rakasta aikaa.

Ihanaa sunnuntaita. <3