Perjantaina eräs perhetuttumme kertoi tehneensä maailman parasta punajuurikeittoa. Ja koska sain ohjeen, niin päätin kätevänä emäntänä sunnuntain kunniaksi tarjoilla Miehellekin maailman parasta punajuurikeittoa. Miehen kanssa puhuttiin jo perjantaina, että kädet kannattaa vuorata muovihanskoihin. (Niitä on onneksi muutama paketillinen kotihoidon jälkeensä jättäminä.)

Ja ei kun toimiin. Kätevä emäntä kiskaisi hanskat käsiin ja kuori ja pilkkoi punajuuret. Ihan huvitti – näin yksinkertaista ja lopputuloksena maailman paras keitto. Hanskat osoittautuivat hirmuisen hyviksi. Niillä sai siivottua myös altaan, joka muistutti juuresten joukkoteurastamoa. 

Punajuuret pieniksi ja porkkanat sekaan. Kattila liedelle. Ja kätevä emäntä siirtyi sohvalle lukemaan Helsingin Sanomia ja Iltalehden viihdeuutisia. Keittiöstä kuului tasainen porina. Kun kätevä emäntä arveli juuresten riittävästi kiehuneen, oli aika testata haarukalla kypsyys. Aikaa oli kulunutkin riittämiin, niin riittämiin, että kattilasta oli kaikki vesi haihtunut. Minuutinkin lisäaika olisi tuonut kattilallisen kärventyneitä juureksia. Onneksi kypsyys sentään oli sopiva. Sauvasekottimella tasaiseksi mössöksi ja takaisin liedelle. Tässä kohdassa tein ratkaisevan virheen. En laittanut kantta. Jätin sosekeiton muhimaan ja kävin suihkussa. Fail. Fail. Fail. Mies kiskoi päivätorkkuja olohuoneessa ja minä tulin lämpimän suihkun rentouttamana keittiöön katsomaan miten soppa voi. Ja voi – soppa todella voi vahvasti! Punajuurta oli hellalla, hellan vieressä, molemmilla tasoilla molemmin puolin, hellan yläpuolella olevan maustekaapin molemmissa ovissa, lattialla ja katossa. AAAAAAAAAAARGH!

Suihkun rentouttava vaikutus oli sekunnin sadasosassa tiessään ja kätevä emäntä kuurasi kattoa, ovia ja lattiaa hiki päässä puhtaiksi. Samalla kirosin oman nerokkuuteni kyllä alimpaan helvettiin. Soppa ei onneksi ollut palanut pohjaan ja sitä oli vielä valtaosa kattilan sisäpuolellakin. Lisäsin aurajuustomurut ja ruokakerman, hitusen suolaa ja mustapippuria. Siinä kirotessa ja siivotessa soppa tekeytyi valmiiksi. Ja kun viimein sain keittiön pestyä, sain soppaa myös lautaselle. 

Oli muuten hyvää.

Katastrofisopan ohje:

pussillinen punajuuria

6 porkkanaa

pussillinen auramurua

1 prk ruokakermaa

suolaa, mustapippuria, päälle persiljaa (jos on, meillä ei ollut)

1. Kuori ja pilko punajuuret ja porkkanat kattilaan. Jos et halua punaisia käsiä, käytä hanskoja.

2. Lisää vettä ja laita hellalle. Keitä juurekset pehmeiksi. Tarkkaile keitinveden riittävyyttä, älä uppoudu liiaksi iltapäivälehtien verkkosivuille.

3. Soseuta ja lisää auramuru sekä ruokakerma. Muista laittaa kansi paikoilleen! (Säästää sekä kokin että kotiväen hermoja ja parisuhdetta ja pitää sopan todennäköisimmin kattilassa eikä kuorruta keittiötäsi sopalla.)

4. Anna kiehahtaa. Kantta nostettaessa varaudu sosekeiton tulikuumiin hyökkäyksiin, sosekeitto saattaa ampua lastillisen itseään sekunnin sadasosassa kädelle, rinnoille tai naamalle. (Onneksi tänään vaan kädelle ja rinnoille.)

5. Kauho valmista soppaa lautaselle. Koristele runsaasti persiljalla. Tee kaveriksi leipää ja ruokajuomaksi raikasta vettä. 

6. Nauti maailman parhaan katastrofisopan mausta.