putkiremontin kirkastamia ajatuksia

Jos jotain olen oivaltanut tämän putkiremonttiin valmistautumisen aikana, niin sen, että ihminen tarvitsee todellisuudessa aika vähän.

Senkin olen oivaltanut, että tavaroiden määrä ei ole yhtä kuin hyvä elämä. Saati sitten se, miten minä tai muut minut määrittävät. Meidän sisustusideologiamme pohjautuu kestävälle kehitykselle. Ainoat ostetut huonekalut ovat sänky ja Ikean cd-hyllykkö. Kaikki muu on saatu tai ostettu kavereiltasukulaisiltaperheeltä. Olohuoneessa on vanhempieni ihan ensimmäiset yhteiset hankinnat ikinä, täyspuiset tv-tasot ja sohvapöytä. Mummin vanha vanerinen matkalaukku. Toisen mummin vanha piironki. Isän kansakoulun ensimmäisellä tekemä pikkujakkara. Sulassa sovussa mummilta saadun Yki Nummen Modern Artin kanssa.

Makuuhuoneessa on se itseostettu sänky. Vanhemmilta perityt Muuramen yöpöydät ja lipasto. Mummin 50-luvun pyörivä nojatuoli. Vierashuoneesta löytyvät minun ja veljeni runkopatjat vierekkäin ja yksi Muuramen lipasto lisää sekä Muuramen kirjakaappi. Leikkihuoneessa paraatipaikalla on mummini kampauspöytä. Työhuoneessa isäni ensimmäisillä kesätyörahoillaan ostamansa työpöytä ja toinen pyörivistä nojatuoleista. 

Vaatepuolella olen enemmän käytännöllinen kuin impulsiivinen. Säästän niin kauan, että saan hankittua sen, mitä tahdon. Eikä vielä ole tarvinnut pettyä. Muun muassa ulkovaatteeni, Haglöfsin gore-tex-takki ja housut ovat jo reilut 10 vuotta vanhoja, mutta edelleen täysin vedenpitäviä. (Ja mahtuvat taas päälle, kun sain reilut 20kg itseäni kevennettyä). Marimekon trikoopaidat, ne 2000-luvun alussa ostetut, ovat edelleen kuosissaan. Ilman saumankiertoja. Nanson mekoissa on pysynyt väri pesu pesun perään. 

Joskus selaan Artekin kuvastoa tai lueskelen erilaisia kotilehtiä. Häivähdyksen haaveilen merkkihuonekaluista ja sisustussuunnittelijasta, mutta sitten muistan, mikä tunnearvo meillä oleviin huonekaluihin liittyy. Tarinat merkitsevät enemmän kuin trendit.

On yllättävän helppo luopua. Vaatteista. Astioista. Esineistä. Ei se haittaa, että kaapeissa on tyhjiä hyllyjä. 

Samalla kun talo selkenee, ajatuksetkin selkenevät.

Jää tilaa kasvulle. Ja elämälle.