silloin kun maailma hajosi

 

Sain viestin, missä kysyttiin, mille SE tuntui. SE tuntui tälle. Nämä olen kirjoittanut SIITÄ seuraavana päivänä. Nämä olivat tunteita silloin, kun sisin hajosi pirstaleiksi niin kovaa, että minä kuulin sen helinän. Kuin satojen, tuhansien lasien hajoamisen ääni. Silloin jotain minun sielustani kuoli.

________________________________

 

kipua

sattuusattuusattuu

lopeta

sinä tulet minuun

samalla minun maailmani

räjähtää kappaleiksi

_________________________________________

sammutin valot

pimensin verhot ikkunoista

suljin puhelimen

 

makasin ääneti

kippurassa

olohuoneen lattialla

hengittämättä

rystyset valkoisina

silmät suljettuina

rukoilin muuttuvani näkymättömäksi

 

se kipu minussa tuntui liian suurelle kantaa

kuinka minä voin olla

                            elossa

jos minusta tuntuu

että Minä minussa

     on kuollut?