suurin niistä on rakkaus

Viime päivinä on päässä soinut useampaan otteeseen Erinin versio Cheekin biisistä ’Mitä tänne jää’ ja erityisesti se kertosäe, jossa todetaan, että ”mieti mitä jää, kun mä lähden täältä, ei syytä huoleen, se päivä ei oo vielä tänään”.

Kuolemanpelkoajatuksista olen päässyt hieman pidemmälle. Kun mietin, mitä musta jää jälkeen, niin mieleen tulee yksi ainoa asia. Ei jää jälkeen rakennuksia. Ei rikkauksia. Ei kirjoja (paitsi laatikollinen erilaisia Marimekko-kuosisia päiväkirjoja). Ei lauluja (paitsi omat tekeleet lapsettomuudesta ja tuutulaulut kummilapsille). Ei kansainvälistä tunnettuutta. Mutta rakkaus jää.

Minä nimittäin uskon, että rakkaus ei häviä koskaan. Että rakkaus jättää sellaisen jäljen, mikä ei häviä. Ei himmene. Ei katoa. Rakkaus säilyy, vaikka ihminen kuolee. 

Toivon, että voisin elää jokaisen päivän lävitse niin, että pitäisin sitä lahjana. Ja muistaisin, että se riittää, kun saa rakastaa – ja olla rakastettu.