
sittenkin mahdollista?
Viime viikonloppuna ne alkoivat. Oireet. Pahoinvointi. Maanantain ja tiistain välisenä yönä unesta herättänyt pohjekipu. Tiistaina töissä äkillinen hengenahdistus, joka meni ohi ja jota käskettiin seurata. Tiistai-iltana ihan järkyttävä vuoto. Ihan järkyttävä. Eikä enää mitään oireita. Mitä minä tästä ajattelen? Että meillä on toivoa. Ihan varmasti on. Pakko olla. Jotain tapahtui. Taas. Jotain. Joku alkoi. […]