Tag: lapsettomuus

”Sinun kannattaisi täyttää eropaperit”, sanoin Miehelle eräänä menneenä päivänä. Huoneilma oli täynnä jähmettynyttä kysymystä, hämmästystä ja jopa hetken ajan puhdasta vihaa. ”Miten sinä kehtaat edes ehdottaa semmoista?”, tiuskaisi Mies ja painui kuistille. Kehtasin. Ja kaduin.  Yritykseni perustella sitä tunteiden hieman viilennyttyä eivät oikein onnistuneet. (Onneksi.) Minä perustelin sitä sillä, että olen epäonnistunut vaimona ja naisena. […]

Minusta tuli vitosen kakkonen. Yleissairaalapsykiatrian asukki, vailla punaisia sairaalapöksyjä ja omissa villatöppösissä. Minusta tuli asukki osastolle, jossa on enemmän ja vähemmän meitä elämän riepottelemia, uuvuttamia ja väsyttämiä. Osastolle, jossa tähän asti jokainen kohtaaminen on ollut lämmin. Jossa vilisee väsyneitä hymyjä ja mustaa huumoria yökköjen työtavoista. Minä olen itkenyt paljon, nukkunut vähän vähemmän. Uskomattomalle tuntuu se, […]

Voi perse näitä öitä. Viime yö oli taas yö helvetistä. Olin pari tuntia valveilla, nukahdin, Mies herätti, en nukkunut. Tuumasin vaan töihin mennessä, että onpa idioottia ajaa väsyneenä ja että perskeles, kun olisi työpaikka lähempänä jotta pääsisi edes bussilla. Tänään soitti täti Lääkäri. Että miten Opamoxit toimivat. No, eipä niillä nuku eikä niitä tee mieli […]

Olin taas autossa, kun Mies soitti. ”Kulta, mulla on hyviä uutisia. Kätilö soitti.” Miehen mahanahkaan kahdesti viikossa pistetyt Pregnyl-piikit tuottavat tulosta. Testosteroniarvo oli noussut, nyt 15. 20 on tavoite, pistoksia jatketaan, mutta meihin oltiin todella tyytyväisiä. Ihanaa! Valonpilkahduksia! Edes tässä! Kuun lopussa on seuraava kontrolli ja jos ne alkaa kieppua tavoitearvoissa, niin päästäänpäästäänpäästään loppuvuodesta icsiin. […]

  Aamuyöllä, 3.15 loppuivat unet. Ilman sen kummempaa draamaa. Siirryin vesilasin kautta olohuoneeseen, sytytin tuikkuja ja kynttilöitä, käperryin sohvalle. Vähitellen saapui aamu.  Lämmin, lepattava kynttilän liekki toi valoa. Rauhaa. Lohdutti. Vielä talotuikku palaa. Taidan käpertyä uudelleen, katsella vaan sitä. Kerätä voimia.    

Torstaina sain itseni setä T:n vastaanotolle. Pillitin, vollotin, enkä nyt onnistunut kovin uskottavaa kuvaa antamaan henkisestä hyvinvoinnistani. Pahoinvoinnista kyllä, täyslaidallisen. Jos jostain olen iloinen, niin siitä, että terapeuttini tuntee minut jo niin hyvin, että osaa arvioida romahduksen lähestymisen minua paremmin. Siitäpä syystä kävelin setä T:n luota takaisin odotushuoneeseen ja hetken kuluttua tapasin täti Lääkärin.  Lääkärin […]

Olen väsynyt. Ja ahdistunut. Niin väsynyt, että itkin edellisen asiakkaan lähtiessä ovesta. Nojasin oveen ja toivoin salaa, ettei kukaan koputa. Koputti. Ihmisenä ihmiselle – se onnistuu vielä. Jaksan kuunnella, kommentoida, antaa apua, lohduttaa. Jaksoin vetää reilun 60 ihmisen iltapäivätilaisuuden lounaineen ja kaikkineen. Hymyillä, rohkaista, halata, kätellä. Istua vieressä, kysellä kuulumisia. Innostaa ja innostua. Ja kun […]

Eipä tarvinnut setä T:n kysyä kuin kaksi sanaa ja tämä nainen vollotti punaisessa nojatuolissa kuin Niagara. ”Mitä kuuluu?” oli aivan liikaa. Sieltähän se sitten tuli – viikkokatsaus lapsettomuushoitojen katkaisemisesta (joo, on siitä jo viikko!), ilta-aikaan lisääntyvästä ahdistuksesta, valvotuista öistä ja painajaisista.  ”Älä nyt piinaa itseäsi sillä ajatuksella, että pitäisi jaksaa ja olla vahva. Tämä tilannehan […]

Äsken se iski. Katselin häntä aamukahvilla. Leveitä hartioita. Ruskeita hiuksia. Jäänsinisiä silmiä. Hymyä, jota ei ole kenelläkään muulla. Se iski tajuntaan niin, että tuli melkein ihan hölmö olo. Rakastan. Rakastan. Mä oon ihan rakastunut Mieheen. Kaiken tämän keskellä. Siis tämän, minkä keskellä hermo on kireällä, hormonit on sekaisin, koko elämä on yhtä epävarmaa trapetsitaiteilua ja […]

Kävimme lapsettomuuspoliklinikalla. Minä pidättelin kyyneleitä jo odotustilassa. ”Ymmärrättehän te, että minä teen kaikkeni auttaakseni teitä?”, sanoi lääkäri tuskaisella äänellä tietokoneensa takaa ja hänen äänensä särähteli ja värisi ja hetken näytti siltä, että hän on tässä se, jolta tirahtaa ensimmäinen kyynel.  Mies sanoi, että hetkeäkään emme sitä epäile. Ja että luotamme lääkäriin täysin. Jälleen lääkärin ääni […]