Tag: lapsettomuus

Lapsettomuushoidoissa kaikesta tulee julkista. Ihan kaikesta. Myös seksistä. En enää muista, kuinka monta kertaa ja kuinka monelle olen avannut jalkani ja kuinka moni on tunkenut milloin mitäkin sisään.  En enää muista, kuinka monesti olen selvittänyt yhdyntätiheyttä tai selittänyt sen vähyyttä. Enkä sitäkään, kuinka monta kertaa olen punakynällä ympyröinyt ovulaatiopäiviä. Minut on kasvatettu perin kurinalaisesti eikä […]

Eilen kaupassa näin yhden vanhan partiokaverin äidin. Kassalla hän liimautui kylkeeni, hymyili maireasti ja kysyi, asummeko ME vielä vanhassa lapsuudenkodissani. Kun vastasin, että asutaan, niin hän tuli kertakaikkiaan ihoon kiinni.  ”No ja kuinkas monta lasta olet onnistunut hankkimaan?” Hymähdin, että ei meillä ole lapsia. Sain sitten siinä, kassalla, pikaluennon siitä, kuinka ”jokaisella naisella on parastaennen-päivämäärä […]

Saatiin aika psyk.sairaanhoitajalle vasta ensi kuun puoliväliin. Sitten hän kirjoittaa lausuntoaan ja EHKÄ toukokuussa päästään uudelleen lapsettomuuspoliklinikalle. Ja todetaan, että ei tässä nyt enää ennen kesätaukoa mitään ehdi. Välillä ketutuskäyrä ponnahtaa läpi katosta. Välillä ketutus saa minut huutamaan suoraa kurkkua (yleensä auton sisällä ja yksin matkustaessa) ja paiskomaan ovia. Välillä se kirvoittaa palavat kyyneleet silmiin […]

Tänään se oli. Käynti lapsettomuuspoliklinikalla. Näin jo viime viikolla siitä painajaisia. Syksyllähän hoidon aloittaminen siirtyi kevääseen, kun kärsin unettomuudesta ja vointi oli muutenkin huonompi. Alkuvuodesta aika siirtyi ja siirtyi ja siirtyi ja siirtyi, piti saada lausunto Setä Psykiatrilta (vaikka setä Psykologin mielestä se olikin ihan turhaa ajan tuhlausta, kun ”ei sun päässä oo mitään vikaa.”) […]

jos olisit täällä tässä sylissäni pienenä silittäisin vaaleaa kiharapäätäsi suutelisin pitkiä ripsiäsi punaisia poskiasi hellästi hipsuttaisin pieniä kämmeniäsi sormenpäitäsi silittäisin kippuraan käpertynyttä selkääsi kuiskaisin hiljaa korvaasi kauniita asioita rakkaudella sanottuja rakkaudesta ammennettuja sulkisin sinut syliini en koskaan päästäisi irti sinusta  

”Niin, kun nyt pitäisi miettiä tätä sinun pettymyksensietokykyäsi ja voimia ylipäätään..” aloitti setä Psykiatri viime perjantaina. Olin lapsettomuuspoliklinikan ylilääkärin määräyksestä konsultaatiossa ”hoitotiimin” luona. Siis voi perkele, sanon minä. Ja sanoinkin.  Se, että joku TOINEN määrittelee minun elämääni, minun tulevaisuuttani tai minun tekemisiäni, tuntuu äärimmäisen epämukavalta. Minun hallinnan kykyni omasta elämästäni ja minusta kyseenalaistetaan. Minut taivutetaan […]

Kun paino nousee lääkkeiden myötä ja mahaa taputellaan muikeasti hymyillen:  ”Voi siis ONNEE tästä!” Niin siis mistä? Turvonneesta kropasta? Liian hyvin maistuneista jätskeistä ja salmiakkipusseista? Ja se pettymys, kun kerroin, että ei siellä mikään kasva – että eroon tuosta yritetään. ”Niin mutta tehän ootte naimisissa.” Joo, ja se liittyy tähän miten? Tässä maassa lisääntymiseen ei […]

”Siis multa vaan unohtui yksi pilleri ja sit mä olinkin raskaana..siis voiksä tajuta?” (Kaupan kassajonossa takana seisova nuori neitokainen puhelimessa.)   ”No ei me ees oikeestaan yritetty…eikä erityisesti toivottu, kun menee kaikki suunnitelmat sekaisin. En mä tiiä. En mä tiiä, haluunko pitää sitä.” (Kahvilan viereisessä pöydässä suunnilleen omanikäiseni nainen kaverilleen.)   ”Ja mä luulin, että […]

Syyskuussa kävimme lapsettomuuspoliklinikalla, meidän piti aloittaa IVF-hoito. Hoitoa ei aloitettu, koska olin uneton. Ja sairaalahoidossa. Hoidon aloittamatta jättäminen oli niin iso pettymys, etten päiviin tiennyt, miten päin olla. Miten olla huutamatta, karjumatta pettymystä itseen, sairaalaan, koko systeemiin. ”Ottavat yhteyttä tammikuussa, jos tilanne korjaantunut ja sikäli mikäli psykiatrinen hoitotiimi antaa lausunnon, jossa potilas todetaan soveltuvaksi hoidon […]

Joulun aika on raskas. Niin kuin kaikki juhlapyhät. Viimeisimpänä syntymäpäivä. Miten sitä ajatteleekaan, että ensi vuonna kaikki on paremmin. Että ensi vuonna on elämässään jossain tietyssä pisteessä. Että ensi vuonna meillä varmaan on jo ihana Pieni, josta kiittää ja iloita ja riemuita. Sitten, kun onkin se ensi vuosi eikä Pientä näy eikä kuulu, tulee odotuksen […]