Tag: lapsettomuus

Olen ollut viime päivät ahdistunut. Surullinen ja ahdistunut. Vaikka paritapaaminen meni hyvin, on sen jälkeen riidelty enemmän kuin aikoihin. Ymmärrän minä sen, että kumpikin on vereslihalla – Mies ehkä enemmän.  Täällä leijuu suru. Suru siitä, että me emme koskaan saa mahdollisuutta sanoa, että onpa lapsella isänsä silmät tai hymy. Me emme saa nähdä samanlaista pellavapäätä, […]

Istuttiin vierekkäin kahden viisaan edessä. Välillä käsi etsiytyi käteen, välillä silitti jalkaa tai käsivartta. Ennen sinne lähtöä tehtiin kotona Miehen toiveesta listaa asioista, joita olisi hyvä käsitellä. Kummankin kantilta. Käsiteltiinhän me. Luovutettujen sukusolujen käytön vaikutusta parisuhteeseen. Isänä olemista. Sitä, että jos lapsi vaikka olisikin vakavasti sairas tai tarvitsisi elinsiirron – Mies suree sitä, ettei voisi […]

Jännittää.  Huomenna menemme keskustelemaan lahjasoluhoidoista paritapaamisen muodossa.  On siitä täällä kotonakin puhuttu, vähän. On jotenkin vaikea aloittaa. Kumpikaan ei osaa. Tuntuisi jotenkin tyhmältä todeta, että ”puhutaan nyt niistä siittiöistä”. Kyllä me ollaan monista vaikeista asioista puhuttu, mutta tämä on ehkä niistä vaikeista vaikein. Vaikka ollaankin samaa mieltä ja samalla puolella. Vaikka tietää, että  toinen tekisi […]

Näihin aikoihin tulee kuusi vuotta tätä lapsentekoa. Kuusi.  Alusta asti meille oli selvää, että haluamme lapsen. Tai no, Mies 2.2. (Keskiarvo kuulemma.) Mutta ei sen lapsen haluaminen ollutkaan mitään verrattuna saamiseen. Tai siihen, että ei saada.  Ensimmäiset raskausuutiset saatiin lomamatkalla Oulussa. Ja keskenmeno heti perään. Ensimmäisen keskenmenon jälkeen sitä jotenkin ajatteli, että luonto korjaa omansa […]

Tänään tehtyä: soitto lapsettomuuspoliklinikalle. Edessä: käynti lokakuun alussa. Nyt: jännittää!! Värisen sisältä. Vähän pelottaakin. Mutta samalla olen niin helpottunut. Meidän tiemme vie eteenpäin. Siinä tiedossa on niin uskomattoman iso lohtu, ettei siihen ole sanoja. (ja kyllä, pelottaa icsi kolmatta kertaa. Mutta jos tämä pelko voisi olla kaiken arvoista?)

Jotain mullistavaa on tapahtunut. Jotain, mitä en osaa selittää. Kyyneleet valuvat poskille, kun kirjoitan. ”Soitin tänään lapsettomuusklinikalle”, sanoo Mies puhelimessa. Lupasi kertoa kotona enemmän. Veti syliin. Halasi. Sanoi, että haluaa yrittää luovutetuilla sukusoluilla. Että rakastaa minua niin paljon, ettei voi kieltää minulta sitä, mitä eniten maailmassa toivon. Että saisin olla äiti. Nyt täällä vollotetaan. Ne […]

Minulta on useampaan kertaan kysytty adoptiosta ja sijaisvanhemmuudesta. Viimeksi tänään, ihan livenä, Bilteman kassajonossa. (Mieli olisi tehnyt luovuttaa paikka ja lähteä etsimään hyllyväleistä idioottisuodatinta.) Yleensähän tämä keskustelu menee siten, että minulta kysytään, onko minulla lapsia (tai että enkö minä vieläkään ole saanut aikaiseksi hankkia lapsia). Minä vastaan, että ei ole. Tai sitten pamautan, että emme […]

Maailmankatsomukseni on kriisissä. Tai on ollut jo pidemmän aikaa. Minut on kasvatettu perinjuurin tunnustuksellisessa kodissa. Olen teini-ikäisenä kapinoinut  perinjuurin tunnustuksellisuutta ja kotikasvatusta vastaan. Lukioikäisenä elämä olikin sitten siinä pisteessä, että oli pakko valita – taivas tai helvetti. Nuorena aikuisena olin vahvasti mukana seurakunnan toiminnassa ja uskoin aina löytäväni puolisonikin niistä piireistä. No, ehdokkaita oli useampi, […]

Vuosi sitten toivo oli vahvempi kuin aikoihin. Olen kirjoittanut päiväkirjaani, miten luottavaisesti suhtaudun lapsettomuushoitoihin ja siihen, että kaikki menee hyvin. En vielä tiennyt (onneksi) mitään munasolupunktiosta tai sen jälkeisistä komplikaatioista. En keskenmenosta. En vuosituhannen helvetillisimmästä syksystä. Olin onnellinen, luotin. Elämä ei vienyt sitä polkua, mitä minä olisin halunnut. En saanut pitää istutettua alkiota kohdussani niin […]

Tein kynttilöistä sydämen. Muistokivellä palaa seitsemän pientä kynttilää. Sade on tauonnut hetkeksi. Männyt humisevat. Yksi lintu alkaa laulaa. Se laulaa kirkkaasti, kauniisti – niin kauniisti, että minua alkaa itkettää. Katson taivaalle. Sisältä nousee kuiskaus, hiljainen: ”Pidä heistä huolta.” Jossain tuolla he elävät. Jossain tuolla heitä rakastetaan. Ja minä kaipaan heitä niin! Miten toivoisinkaan voivani ottaa […]