Tag: rakkaus

Ensimmäisestä keskenmenosta on nyt viisi vuotta. Raskaus ylipäätään oli yllätys, vaikka keho olikin antanut monia vinkkejä. Alkuraskauden pahoinvointi oli voimakasta. Eikä sitä meinannut ihan oikeasti ymmärtää, että meille olisi tulossa vauva. Oltiinhan sitä toivottu ja siitä puhuttu. Ihmismieli on kummallinen. Miten sitä voi muutaman viikon aikana muodostaa valmiin elämän synnytyksineen, ristiäisineen, tarhaan lähtöineen ja ylioppilasjuhlineen! […]

Mummi sanoi aina, että ”kun konstit loppuu, niin keinot jää”. Miten totta! On paljon sellaista, mitä ei (vieläkään) voida yhdessä tehdä. Mutta myös paljon sellaista, mitä voidaan. Kun vaan mietitään. Kuten esimerkiksi mennä yhdessä Citymarketiin isoille ruokaostoksille invataksilla.  Minun viikonloppuni oli täydellinen, kun ostostelun jälkeen mentiin munkkikahville kahvilaan. Kahville. Yhdessä. Tähän yhdessä tekemiseen pitää tottua. […]

Uutistulva näkyy päiväkodissakin. Monessa kodissa tv on päällä ja uutiset puhututtavat lapsia. Miten paljon opittavaa meillä aikuisilla olisikaan lapsilta! Tänään on keskusteltu muun muassa näin: ”Arvaa, mä näin semmoisen kuvan, jossa oli lapsi ja se oli menossa johonkin matkalle ja sillä ei ollut mitään mukana. Ei edes pinkkiä matkalaukkua. Ja sillä oli paljaat jalat. Ihan […]

Mies ehdotti perjantaina, että mentäisiinkö ulos. Siis ihan aikuisten oikeasti ulos. Kahdestaan. Edellisen kerran olemme olleet ulkona kahdestaan…ööö…ennen turvotuksia ja painehaavoja.. varmaan vuonna 2013. Siis ihan oikeasti. Tähän ei lasketa sukujuhlia eikä grillaamista takapihalla, vaikka ulkona ollaan silloinkin syöty. No eilen me lähdettiin. Ulos. Syömään. Laitoin tukkaa, meikkasin. Pistin mekon päälle. Mies katsoi pitkään ja […]

Olen tänään pihakeinussa miettinyt sitä, miltä toipuminen tuntuu? Tältä se tuntuu.   sinne ja takaisin   ahdistuksesta syvimpään niin kauas missä tuntuu ettei enää ole elämää niin pimeään missä ei loista edes yhtä valonsäiettä   läpi kivun ja kyynelten   valoon   (ja se tuntuu niin uskomattoman hyvältä, että sille on vaikea löytää sanoja. Tekisi […]

Pieni käsi tarttuu käteeni ja pysyy siinä tiukasti kiinni. Pienet jalat kiipeävät syliini aina, kun istun. Pienet silmät tuijottavat sielun syvimmäiseen sopukkaan asti, taukoamatta. Katse on surullinen. Sylissä pieni ääni kysyy: ”Oletko sinä minulle vihainen?”  ”No en”, vastaan minä. ”Kuinka niin?” ”No kun minä olen vahinko.” Pieni ääni kertoo väristen, miten kaikki sanovat hänen olleen […]

Tänään se oli. Kesän paras päivä. Niin ihana, että itketti. Käytiin Miehen kanssa asioilla kaupungilla. Istuttiin vierekkäin. Auringossa. Minä ja Mies. Siinä.  Kyyneleet tulivat silmiin. Onnesta. Siitä, että Miehen kunto on taas niin hyvä, että pääsee autoon ja autosta pois. Siitä, että saatiin istua vierekkäin omassa autossa. Ajella kotimatkalla uusilla asuinalueilla, ihmetellä taloja ja miettiä, […]

Lähipiirissäni on ihmisiä, joille olen olemassa ainoastaan silloin, kun tarvitaan lastenhoito- tai kriisikeskusteluapua. Siksi, kun ei ole lapsia. Oletusarvona nimittäin on, että lapsettomana karautan apuun kuin Maija Poppanen tai supernanny hetkenä minä hyvänsä, koska rakastan lapsia. Oletusarvona on monesti myös se, että haen/vien/kuskaan/siirrän sekä jälkikasvua että näiden vanhempia paikasta A paikkaan D käymällä siinä välissä […]

Kävin ostamassa mansikoita. Isoja, makoisia. Ison laatikollisen. Viipaloin ja pakastin osan, osan jätin syömämarjoiksi. Sohvalla istuessa sanoin ääneen, miten iloinen olen kesästä. Mietin sitä, miten onnekas olen, kun voin lähteä ja hakea tuoreita marjoja. Ei se(kään) ole itsestään selvää.  Naapurissamme asuu mummo, jonka kunto on mennyt hurjasti alaspäin. Säännöllisen epäsäännöllisesti olen käynyt hänen luonaan viemässä ketokukkia, […]

Matka minuksi on ollut pitkä ja kivinen. Vaikka tiedän, että rikottunakin voi olla rakastettu, niin aina se ei ole ollut helppoa. Aikaisemmat väkivaltakokemukset ovat vaikuttaneet vahvasti siihen, millaisena olen nähnyt itseni ja kokenut itseni. Minun kehonkuvani on ollut vääristynyt. Olen vihannut kehoani siitä, että se on pettänyt minut ja siitä, että se on niin pitkään […]