Tag: terapia

..ja vaikka vaeltaisin pimeässä..

itkuvollotusta setä Terapeutin nojatuolissa

Eipä tarvinnut setä T:n kysyä kuin kaksi sanaa ja tämä nainen vollotti punaisessa nojatuolissa kuin Niagara. ”Mitä kuuluu?” oli aivan liikaa. Sieltähän se sitten tuli – viikkokatsaus lapsettomuushoitojen katkaisemisesta (joo, on siitä jo viikko!), ilta-aikaan lisääntyvästä ahdistuksesta, valvotuista öistä ja painajaisista.  ”Älä nyt piinaa itseäsi sillä ajatuksella, että pitäisi jaksaa ja olla vahva. Tämä tilannehan […]

..ja vaikka vaeltaisin pimeässä..

”sinä olet minun silmissäni taistelija”

Näin sanoi Setä Terapeutti palattuaan rentoutuneena lomaltaan. ”Sinussa on niin paljon voimaa, vaikket sitä itse näe. Rohkeutta, taistelutahtoa. Kaikesta huolimatta sinä menet eteen- eikä taaksepäin.” Itku. Piiiiiiitkä itku. Niin pitkä, että Setä Terapeutti varmaan oli jo ottamassa sanojaan takaisin. Ei ottanut. Puhuttiin keskenmenosta. Pettymyksensietokyvyn tilasta. Lomasta. ”Sinun pitää helliä itseäsi. Järjestää pieniä irtiottoja kotiin ja […]

..ja vaikka vaeltaisin pimeässä..

maailman mukavin setä terapeutti

Terapiassa Setä Terapeutti kysyy, miten menee ja kuinka voin. Menee ehkä sekunti ja silmät täyttyvät kyynelistä. Toinen ja ne kastelevat poskipäät. Puhutaan nukkumisesta. Painajaisista. Kammosta gynen käyntejä kohtaan. Ensiviikkoisen poliklinikkakäynnin jännittämisestä ja siihen liittyvistä peloista. Sitten hän sanoo: ”Niin, minä haluan sanoa sinulle, että en kirjaa mitään näistä ahdistusasioista tai itkuista tai nukkumisista tuonne koneelle. […]

..ja vaikka vaeltaisin pimeässä..

matkakumppanina ptsd

F43.1. Traumaperäinen stressihäiriö. Välillä höystettynä vaikein ahdistus- ja masennusoirein. Me ollaan oltu majakka ja perävaunu jo pitkään. Ensimmäisen kerran, kun eräs psykiatri kyseli ICD-10:n tautiluokituksen mukaisia kysymyksiä, en meinannut uskoa korviani – minun oudoille, kummallisille ja ahdistaville olotiloille löytyi SELITYS. En ikinä unohda sitä hetkeä, kun kysyin kyyneleet vuolaasti poskille valuen: ”Siis eikö mun päässä olekaan […]

..ja vaikka vaeltaisin pimeässä..

yhdessä sekunnissa koko raiskaamisen kauheus

Facebookissa kiertää kuva Intiassa joukkoraiskatusta opiskelijasta, joka menetti henkensä hieman ennen vuodenvaihdetta. Aikaisemmin viime syksynä Youtubessa pyöri video ruotsalaisesta nuoresta tytöstä, jonka poikaystävä oli raiskannut. Ne tuntuvat niin kaukaisilta. Vaikka eivät ole. Samaa julmuutta, kauheutta tapahtuu täälläkin. Tänäänkin. Juuri nyt.  Naisen ”ei” ei ole EI. Miehen halut. Miehen himot. Liian lyhyet hameet. Verkkosukat. Avonaiset kaula-aukot. […]

..ja vaikka vaeltaisin pimeässä..

kyynelvirtaa

Syyskuussa kävimme lapsettomuuspoliklinikalla, meidän piti aloittaa IVF-hoito. Hoitoa ei aloitettu, koska olin uneton. Ja sairaalahoidossa. Hoidon aloittamatta jättäminen oli niin iso pettymys, etten päiviin tiennyt, miten päin olla. Miten olla huutamatta, karjumatta pettymystä itseen, sairaalaan, koko systeemiin. ”Ottavat yhteyttä tammikuussa, jos tilanne korjaantunut ja sikäli mikäli psykiatrinen hoitotiimi antaa lausunnon, jossa potilas todetaan soveltuvaksi hoidon […]