Tag: unettomuus

Olen joskus maininnutkin käyväni psykofyysisessä fysioterapiassa. Viime syksynähän se alkoi ja käyntikertoja on ollut harvakseltaan, mutta kuitenkin säännöllisesti. Tänä aamuna heräsin siihen, että jokin oli eri lailla kun ennen. Jokin niin kummallisesti ja oudosti. Unenpöpperöisenä kesti hetki, ennen kuin aivot älysivät: minähän olen NUKKUNUT sätkimättä koko yön. Ja edellisen yön. Ja sitä edellisen. Ja ties […]

Viime yön unisaldo: 9h. Voitteko kuvitella! YHDEKSÄN tuntia. 9! 3.30 käänsin kylkeä ja tyynyä. 5.30 kävin hakemassa rauhoittavan. Heräsin 7.50.  Uskomatonta! Mikä valtava kiitosolo. Ja valtava kiitosvollotuskin.   Minä nukuin. Näin Miehestä unta. Heräsin hymyyn.  

Voi perse näitä öitä. Viime yö oli taas yö helvetistä. Olin pari tuntia valveilla, nukahdin, Mies herätti, en nukkunut. Tuumasin vaan töihin mennessä, että onpa idioottia ajaa väsyneenä ja että perskeles, kun olisi työpaikka lähempänä jotta pääsisi edes bussilla. Tänään soitti täti Lääkäri. Että miten Opamoxit toimivat. No, eipä niillä nuku eikä niitä tee mieli […]

  Aamuyöllä, 3.15 loppuivat unet. Ilman sen kummempaa draamaa. Siirryin vesilasin kautta olohuoneeseen, sytytin tuikkuja ja kynttilöitä, käperryin sohvalle. Vähitellen saapui aamu.  Lämmin, lepattava kynttilän liekki toi valoa. Rauhaa. Lohdutti. Vielä talotuikku palaa. Taidan käpertyä uudelleen, katsella vaan sitä. Kerätä voimia.    

Aiemmin kirjoitin, että mieli ei meinaa jaksaa. Ei, vaikka on hyvä koti, hyvä parisuhde, vakituinen työ ja ihanat ystävät. Setä Terapeutin suosituksesta ja Setä Lääkärin lähetteellä sisäänkirjauduin yleissairaalapsykiatrian avo-osastolle joitain viikkoja sitten. Traumaperäisen stressihäiriön vaikean ahdistus- ja unettomuusjakson johdosta. Pääsääntöisesti olen pärjännyt Sen kanssa kaikki nämä vuodet kohtuullisesti. Välillä on vaikeampaa, välillä Sitä ei meinaa […]