Tag: vanhemmuus

Kun työhaastattelussa tai jossain muualla on kysytty, kuka on esikuvasi, olen vastannut lähes poikkeuksetta aina – isäni. Isi on yhä edelleen minun supersankarini, esikuvani, tukeni ja turvani. Isi on yhä edelleen kainalo, johon käpertyä ja syli, johon kiivetä silloin, kun ei jaksa tai kun on paha olla. Lapsuudessani isä teki paljon töitä. Auttoi muita niin […]

Olen varmasti monen silmissä tiukkapipoinen nillittäjä. Mutta olen muutakin. Kasvatuskumppanuus on minulle äärettömän tärkeä asia. Ajattelen, että ilman sitä lapsen varhaiskasvatus ei toteudu. Ei toimi. Kasvatuskumppanuus on jotain, mitä pitää harjoitella. Mitä pitää ruokkia hyvällä. Ja mitä pitää voida arvioida. Kasvatuskumppanuus on sitä, että kuuntelen vanhempia. Aamulla lasta tuodessa ja iltapäivällä hakiessa. Jos vanhempi näyttää […]

Takana on rankka viikko. Useammat itkupotkuraivarit ja muutamia mustelmia. Nyt tekee mieli nillittää. Miten toivoisin, että kotona lapsia opetettaisiin sietämään pettymyksiä! Lapsi ei voi saada kaikkea, mitä haluaa. Eikä lapsi saa päättää kaikesta. Ainakaan minun logiikkani mukaan. Aikuisen tehtävä ei ole olla lapsen paras kaveri. Aikuisen tehtävä on olla aikuinen ja kasvattaja. Siihen pakettiin kuuluu […]

No niin. Pitäisi se jo tietää, että pessimisti ei pety.  Tänään soitin lapsettomuuspolille, tarkoituksena oli kysellä hoitojen jatkumista.  Iltapäivällä sieltä soitti lääkäri. Lääkäri: ”Niin kun nyt tässä olisi hyvä katsella ja antaa tilanteen rauhoittua ja..” Minä: ”Meille sanottiin, että hoitoja voidaan jatkaa alkuvuodesta. Ei ensin voi sanoa toista ja sitten perua sanomisiaan..” Lääkäri: ”Niin kun […]

Olen ollut viime päivät ahdistunut. Surullinen ja ahdistunut. Vaikka paritapaaminen meni hyvin, on sen jälkeen riidelty enemmän kuin aikoihin. Ymmärrän minä sen, että kumpikin on vereslihalla – Mies ehkä enemmän.  Täällä leijuu suru. Suru siitä, että me emme koskaan saa mahdollisuutta sanoa, että onpa lapsella isänsä silmät tai hymy. Me emme saa nähdä samanlaista pellavapäätä, […]

Minulta on useampaan kertaan kysytty adoptiosta ja sijaisvanhemmuudesta. Viimeksi tänään, ihan livenä, Bilteman kassajonossa. (Mieli olisi tehnyt luovuttaa paikka ja lähteä etsimään hyllyväleistä idioottisuodatinta.) Yleensähän tämä keskustelu menee siten, että minulta kysytään, onko minulla lapsia (tai että enkö minä vieläkään ole saanut aikaiseksi hankkia lapsia). Minä vastaan, että ei ole. Tai sitten pamautan, että emme […]

Iltalehdessä oli otsikkona ”Lasten hankinta kaduttaa”. Anteeksi, minulla on taipumus provosoitua tämänkaltaisista otsikoista. Niin kuin lapsiasiasta ylipäätään. Meillä oli eilen työpaikalla ensiapukurssi työntekijöiden kesken. Siellä(kin) puhuttiin tästä aiheesta. Siitä, miten koko maailma heittää häränpyllyä siitä hetkestä alkaen, kun testitikkuun tulee plussa. Siitä, miten maailman raastavin tunne on huoli omasta lapsesta ja tämän hyvinvoinnista ja pelko […]

Olen ajatellut. Paljon. Lukenut. Paljon. Itkenyt. Paljon. Enkä yhtään tiedä, mitä ajatella.  Olen miettinyt lahjasoluja. Emme ole niistä juurikaan vielä puhuneet, on pitänyt antaa puolisolle aikaa miettiä ja olla. En ole voinut käydä päälle omine ajatuksineni ja mustatuntuuettä-mielipiteineni. Olen miettinyt puolesta ja vastaan. Jos päättäisimme käyttää lahjasoluja, niin.. ensimmäiseksi pitäisi ratkaista rahoitus. Minun icsini tulisi […]