Viikonloppu rullaten.

551049_630485067017561_1499993636_n.jpg

SM-liigan kauden avauspeli.

 

Viime lauantaina käytiin kauden 2014 avausturnaus Lahdessa. Joukkueeni lähtee puolustamaan viime vuoden mestaruuttaan ja avaus menikin osaltamme hyvin. Pelasimme viime vuoden nelosta, eli Tamperetta vastaan. Nappasimme voiton aika rankasta jäähyilystä huolimatta. Pelistämme huomasi, että kyseessä tosiaan oli kauden avauspeli ja takana yli kuukauden pelitauko. Tästä huolimatta jäi pelistä kuitenkin ihan hyvä fiilis. Tästä on hyvä jatkaa kautta.  

 

Tässä vähän kuvamatskua pelistämme. Kuvat ottanut Marko Niemelä.

 

15665_630485857017482_779024662_n.jpg

Kunnon pystypainia. Minä ja Tampereen Kiira Horpi.

 

 

IMG_6871.jpg

Ihana jammerimme Tsubutex.

 

 

1010607_630490063683728_42964555_n.jpg

Yhteispeli pelaa mun ja Doomey B. Hindin välillä.

 

 

IMG_6830.jpg

Ilmassa leijuu Dominå F. Äkt.

 

 

IMG_6920.jpg

Hauska tilannekuva. Tsubu menossa maahan.

 

 

 

IMG_6268.jpg

Jamiin lähdössä.

 

 

IMG_6844.jpg

Pygmi painaa pakan keskellä.

 

 

1545804_630487500350651_200222511_n.jpg

Meitsi.

 

 

 

Calle-13.jpg

 

Latinoräppiä Calle13.

 

Olen viimeaikoina kuunnellut paljon latinoräppiä. Genre on ihan uusi tuttavuus minulle ja olen vasta tutustumassa artisteihin. Sanaakaan en ymmärrä, sillä espanjan alkeet eivät hirveän pitkälle kanna räpäyttelyn ymmärtämisessä. Mutta fiilis on mahtava! Jos joku haluaa suositella jotain hyviä latinoräppäräitä olisin tosi iloinen!

 

 

Hyvää maanantaita kaikille.

 

Nina

Suhteet Oma elämä Liikunta Musiikki

Pitääkö tässä kriiseillä?

huuli.jpg

 

Tajusin hiljattain, että tuleva kevät tulee muuttamaan paljon. Oikeastaan kaiken! Minä nimittäin täytän kolmekymmentä. En olisi ikinä uskonut, että minä lukeudun niihin ihmisiin joille tulee ikäkriisi. Mielestäni koko kolmenkympinkriisihypetys on ollut jenkkileffojen pönkittämä ajatuskuvio, joka ei millään muotoa voi vaikuttaa minuun. Olenhan tuon kaiken yläpuolella. En ole se hysteerinen nainen , joka itkee ryppyjensä vuoksi tai voivottelee kaikkia niitä saavutuksia, joita ei ole vielä voinut lisätä CV:hensä. Ja kas, miten kävikään! Huomasin olevani kriisissä. Eikä taida olla sattumaa, että tämä kriiseily sijoittuu juuri kolmekymppisteni kynnykselle. En minä ota paineita ulkonäöllisistä seikoista, vaan ennemmin minulla on haikea olo. Ihan kun joutuisin luopumaan jostakin. Joudun jättämään taakseni kaksikymppiset; ikäluokka johon olen identifioinut itseni kymmenen vuotta. Tämä surettaa mnua. Mistä voin tietää mitä kolmekymppisillä on tuoda minulle? Numeroissa on ihan eri kaiku. Kaksikymmentä kuullostaa hauskemmalta kun kolmekymmentä. Onkohan minulla tylsempää ja pitääkö minun alkaa käyttäytyä eri tavalla? Odotetaanko minulta eri asioita nyt?

 

katse.jpg

 

 

 

silmäää.jpg

 

Pohdin, että ehkä minun on helpompi luopua kaksikymppisistä, jos listaan vuosikymmenen tapahtumat pääpiirteittäin. Jottei listasta tulisi liian pitkä, päätin valita listata ainoastaan kymmenen asiaa. Kymmenen ensimmäistä, jotka tulevat mieleen, sillä jos listaa alkaa liikaa miettimään, ei saa mitään kirjoitettua ylös. Tämä olisi eräänlainenn riitti. Ikään kuin pistäisi vuosikymmenen pakettiin, solmisi nätin lahjanarun sen ympärille ja  laittaisi kaappiin säilöön. Aina kun siltä tuntuisi, voisi paketin avata ja muistella erästä vuosikymmentään elämästään.

 

Kaksikymppisenä minä:

– muutin Porista Turun kautta Helsinkiin

– valmistuin yliopistosta Filosofian maisteriksi

– aloitin roller derbyn

– menin naikkariin

– ryhdyin yrittäjäksi

– sain kaksi kissaa

– sain tosi paljon uusia ystäviä ja pidin vanhoista kiinni

– matkustin kaksi kertaa Yhdysvaltoihin, reilasin Euroopan halki, näin Pariisin, Berliinin, Lontoon ja lukuisia muita kaupunkeja, kävin tosi monta kertaa Malmössä ja Briteissä, viidesti Espanjassa, rakastuin Barcelonaan ja  päätin muuttaa vielä joskus San Fransiscoon.

– join tosi monta tuoppia

– kuulin tosi monta räppibiisiä

 

 

Ihan jees vuosikymmen.  

 

 

 

Muoti Oma elämä Päivän tyyli