Moikka! Ajattelin tulla teille jakamaan viime aikojen kivoja hetkiä puhelimeen kertyneiden kuvien muodossa. Taustalla soi Haloo Helsingin Rakasta mua nyt -biisi. Olo on jotenkin surullinen ja haikea, mutta ehkä nämä kuvat ja kivojen juttujen muistelu saa mut paremmalle mielelle. Joskus vaan alkaa harmittamaan se, että järki ja tunteet ei ole asioista ihan samaa mieltä. Samanaikaisesti jonkun ihmisen kanssa on niin ihana olla ja samalla ahdistaa ja tuntuu, että kaikki vaihtoehdot on vääriä. Varsinkin se, mitä lopulta päättää.
​
”Tänään mä päätin, että mä aion sun viereen rauhottua
mun sydän on hauras ja levoton aina mut ajattelen vaan sua
ja kauttas vihdoin huomasin kaiken ei tarvitse olla huonommin
toit takas sen valon jota ennen peittelin
jos sä saat mut vaan nauramaan niin mun on helppo sut unohtaa
mutta jos näät kun itkemään jään niin tiedät et saatan sua rakastaa”

Yritän vaan nyt keskittyä kaikkeen positiiviseen, koska negatiivinen ajattelu ei johda yhtään mihinkään. Joten siirrytäänpäs tästä synkistelystä vähän positiivisempiin juttuihin ja tapahtumiin. Yksi super positiivinen asia on se, että lähdetään ensi yönä Itävaltaan Wieniin loppuviikoksi. En sielä olekaan aikasemmin käynyt, joten mielenkiinnolla kyllä odotan reissua. Lisäksi sinne on luvattu parikymmentä astetta lämmintä ja auringonpaistetta.

Päätettiin Ellin kanssa yhtenä sunnuntaina lähteä brunssille pitkästä aikaa. Kokeiltiin ensimmäistä kertaa Tampereen keskustassa sijaitsevan Pella’s Cafen brunssia, joka oli kyllä aivan ihana. Brunssiin sisälty itsetehtyjä karjalanpiirakoita, salaatteja, croissanteja, kotitekoista mysliä, kakkuja, smoothiee ja lihapullia, nakkeja, pekonia yms. Mmmm, tulee ihan nälkä, kun mietinkin tota.

Sillon kun täällä oli vielä lunta. Rakastan lunta, ulkoilua, pakkasta ja auringonpaistettu saman aikaisesti niin paljon.

Vietettiin Inkerin kanssa yksi viikonloppu Tallinnassa. Hyvää ruokaa, shoppailua, Vanhan kaupungin ihailua, ihana suklaakahvila, hotellin sänky ja kylpyamme, Lushin kylpyvaahdot, kiireetön aikataulu, pienet kommellukset ja sähläykset sekä paljon naurua. Niistä oli meidän miniloma tehty.

Kotihengailua. Odottavan aika on pitkä, sen oon tässä tällä viikolla huomannut. Odotat sitten tekstiviestiä, puhelua tai vaikkapa bussin lähtöä Helsinki-Vantaalle, kuten tällä hetkellä, tuntuu aika matelevan hitaasti. Kello on tosiaan nyt yhdeksän illalla ja lähdetään yhdeltä yöllä reissuun. Pari tuntia tässä saakin vielä odottaa.

En pysty sanoin kuvailemaan edes sitä, miten mun sydän sulaa näistä koiranpennuista. Siskon Corgi Asmin sai pentuja tuossa hetki sitten ja käytiin niitä siskon kanssa katsomassa pari viikkoa sitten. Siis ei hyvänen aika, miten sulosia otuksia nämä olivat. Oon pidemmän aikaa miettinyt, ottaisinko yhden näistä pennuista. Vaikka sydän sanookin että todellakin otan, niin järki on kuitenkin eri mieltä. Oon aika kiireinen koulun, töiden ja kandin kanssa tällä hetkellä, joten parempi ottaa koira sitten vähän myöhemmin, kun aika on parempi. En kuitenkaan halua tehdä noin isoa päätöstä, jos en ole siitä aivan sata prosenttisen varma. Mutta samalla tietää, että tulee ottamaan koiran ja nimenomaan corgipennun sitten kun aika on oikea.

On tässä kaiken matkustelun ja koiranpentuhaaveiden lisäksi ehtinyt opiskellakin. Oon tosi tyytyväinen omaan koulupanostukseeni tällä hetkellä. Kandi etenee aikataulussaan ja muutkin kevään harkkatyöt valmistuu pikkuhiljaa. 

Lapissa. Mulla on kyllä vähän ikävä tonne ja noihin maisemiin. Teinkin tästä jo aiemmin oman postauksensa, joten sieltä löytyy enemmän fiiliksiä, mutta ihana reissu oli ja rentouttava ennenkaikkea!

Tätä neitiä oli kyllä ikävä. Meidän Neela-corgi oli hetki sitten leikkauksessa enkä ollut nähnyt sitä pitkään aikaan. Ostettiin Neelalle tuliaiseks tollanen nalle lapista, mistä tais tulla aika rakas. 

Kodinlaittoa ja kukkia. Käytiin siskon kanssa Ikeassa samalla reissulla, kun käytiin katsomassa noita koiranpentuja. Ostin samalla vähän uusia kotijuttuja ja nyt on saanu vihdoin kaikki jouluset ja talviset valot ja koristeet takasin kaappiin. Kevät ja kesä, olen valmis!

Tässä lähiaikoina on nyt ollut erinäisiä synttäreitä, joihin oon leiponut kakkuja. Leivoin ennen tosi paljon, mutta nykyään ei oo tullut leivottua juurikaan. Syitä on useita, mutta itselleni on vähän tyhmä leipoa ja lisäks en omista astianpesukonetta, joten se tiskien määrä on vaan ihan valtava leipomisen jälkeen. Kuvassa näkyy porkkanakakku, jonka tein viime viikolla ja sitä edellisenä viikolla leivoin suklaakakun. Laitan reseptiä myöhemmin tuosta porkkanakakusta, omasta mielestäni se oli nimittäin ihan super hyvää ja mehukasta. // Kevätvaatetusta. Innoistuin ehkä vähän liikaakin tuossa auringonpaisteesta ja lähdin nilkat paljaana ja nahkatakilla ulos yks päivä. Virheistä oppii tässäkin tapauksessa, sillä kylmä ja viluhan sielä tuli. Onneksi pääsen tonne Itävaltaan nyt oikeesti pukemaan vähän kevyempää vaatetta.

Nyt mä lähden pakkaamaan loput tavarat ja odottamaan vähän lisää. Moikka!

-Janina