Goodbye 2016, well hello 2017

IMG_5665.JPG

IMG_5670.JPG

IMG_5673.JPG

Hello! Niin se vuosi taas vaihtui, ja täytyy kyllä sanoa, että oon vuoteen 2017 enemmän kuin valmis. Jos vuotta 2016 pitäisi kuvata yhdellä sanalla, sana olisi pettymys. Viime vuosi oli mulle tähän mennessä rankin, mutta samalla myös opettavin ja kasvattavin. Tietenkin tapahtui myös aivan ihania asioita. Vuosi alkoi todella hyvin, olin täynnä uutta intoa ja oli niin paljon suunnitelmia maailman parhaimmasta vuodesta. Tuli käytyä lapissa, tehtyä uusia juttuja. vietettyä aikaa rakkaiden ihmisten kanssa ja koulukin sujui hyvin. Pikkuhiljaa se iloinen Janina alkoi kuitenkin väsymään ja menettämään intoa elämästä ja muuttua melko passiiviseksi ja väsyneeksi. Syytä en itsekään sillon vielä ymmärtänyt, ja se vaan lisäsi uupumusta. Kesän alussa tilanne eskaloitui, ja tuntui, että olen vaan todella uupunut kaikkeen. Kesä menikin vähän sumussa ohi. Syksyä myöten asiat kuitenkin alkoi jo olemaan paremmalla mallilla, mutta edelleen jotenkin kauhistuttaa, minkä tunnevyöryn tuolloin kesällä jouduin käymään läpi. Enempää yksityiskohtiin kuitenkaan menemättä, tiedän, ettei tästä vuodesta voi tulla noin huono. Viime vuosi kuitenkin opetti niin paljon, etten edes antaisi tuon saman enää uudelleen tapahtua. Tärkein oppi kuitenkin oli se, että oon hyvä just tälläsenä kun olen, eikä kellään ole oikeutta sitä tunnetta ottaa pois. 

Uusi vuosi on lähtenyt tosi kivasti käyntiin tähän mennessä. Ekaa kertaa oikeasti tuntuu jotenkin uudelta alulta. Kuulostaa tosi kliseiseltä, tai ainakin itse vihaan yli kaiken sellaista ’new year, new me’ -ajattelua. Jotenkin oon kuitenkin vihdoin tullut sellaseen pisteeseen, että oon osannut jättää joitain asioita taakse. Tuota tunnetta on todella vaikea selittää, mutta hyvältä tunteelta se tuntuu. Vähän kuin uudelta mahdollisuudelta. Ehkä vois kuvailla enemmän sellaisena ’new year, better me’ -ajatteluna.

Olen vielä tämän viikon lomalla, joten näistä pakkaspäivistä on tullut kyllä nautittua niin ulkona ollen kuin sisällä sarjoja ja leffoja katsoen ja kavereiden kanssa kahvitellen. Kävin mä tuossa muuten kampaajallakin. Toivottavasti teidänkin vuosi on lähtenyt toivoa täynnä alkuun!

-Janina

Suhteet Oma elämä Rakkaus

Mun joulu

IMG_5584.JPG

IMG_5591.JPG

IMG_5607.JPG

IMG_5617.JPG

IMG_5618.JPG

IMG_5621.JPG

IMG_5634.JPG

IMG_5638.JPG

Täällä yksi jouluna melko hyvin rentoutunut moi! Tuntuu jotenkin vähän hassulta kirjoittaa joulusta tälleen parin viikon jälkeen vasta. Mutta toisaalta, meillä ainakin on vielä kotonakin ihan joulusta, joten miksipä ei. Parempi myöhään kun ei milloinkaan.

Meillä jouluaatto meni tosi perinteisissä merkeissä. Aattoaamu alkoi telkkarin edessä makoillen ja perinteisiä lastenohjelmia katsoen. Ja ei, en aio kasvaa aikuiseksi tässä asiassa ihan vielä. Päivällä mun kummit tuli meille joulupuurolle, mistä lähdettiin yhdessä hautausmaalle. Ilta oltiinkin sitten vaan kotona: syötiin hyvin (ja paljon), avattiin lahjat ja kunhan oltiin vaan. Kyllä se joulutunnelma sieltä taas tuli, vaikka ensin vähän sitä epäilinkin. Joulupäivänä jatkettiin taas olemista, kävin mä moikkaamassa kavereitakin pikaisesti. Tapaninpäivä sen sijaan meni kummien luona, minne kummityttökin tuli käymään. Kävin vielä sitten tiistainakin kummitytön luona. Oli niin ihana nähdä taas kaikkia tärkeitä ihmisiä. Ei voisi kyllä joulu juurikaan paremmin mennä, oli niin ihana vaan olla kaiken sen koulustressin ja harkkatöiden jälkeen. Oikeen ihana joulu siis takana! Toivottavasti teilläkin oli ja osasitte nauttia olostanne!

– Janina

Suhteet Ystävät ja perhe Mieli