Moikka!

Tänään haluan jutella mun karkkilakosta ja syyskuun herkuttelemattomuudesta. 

Aloitin karkkilakon noin kaksi vuotta sitten ja voin rehellisesti sanoa etten ole lipsunut siitä kertaakaan. Olen kyllä syönyt jätskiä, keksejä, kakkua jne., mutta en karkkia enkä suklaata. Selkeä rajanveto siis. Miksi? Silloin koin, että syön karkkia liikaa (jopa päivittäin) ja päätin lopettaa karkin syönnin kokonaan. Olin koukussa ja kokeilin karkkipäivää jne., mutta mikään ei oikein toiminut. Siksi siis näin radikaali ratkaisu. En määritellyt itselleni mitään aikarajaa lakolle, mutta aika hujahti tosi nopeasti ja oli tosi helppoa olla ilman karkkia. 

Syyskuussa kokeilin herkuttomuutta, ei pikaruokaa, ei pitsaa, subia, hampparia, keksiä, jätskiä, sipsiä jne. Siis ei mitään, joka lasketaan ns. herkuksi. Tunnustan heti, että söin kaksi kertaa jätskiä ja kerran pullan, hups. Vaikeinta kuitenkin oli olla ilman pikaruokaa, etenkin ilman pitsaa. Mitä herkuton kuukausi opetti? En kokenut mitään suurta valaistumista, mutta tein enemmän itse ruokaa ja pyrin valitsemaan fiksuja juttuja kaupasta. Söin kyllä välillä eineksiä, koska pelkästään itselle kokkaaminen on tosi tylsää ja olin syyskuussa paljon pois kotoa. 

Pahinta herkuttomuudessa oli se että lihosin kaksi kiloa!! Tähän on varmaan monta syytä, mutta pakko kyllä tunnustaa ettei se ollut kyllä kovin kannustavaa. Olen pohtinut tätä paljon miksi lihosin ja syitä ovat mm. hormonivaihtelut, matkustelu, väsymys, mutta myös se että taisin syödä sitä ns. tavallista ruokaa vain yksinkertaisesti enemmän. Syyskuussa lenkkeilin tosi aktiivisesti ja nautin alkavista syyssäistä, mutta en nähtävästi riittävästi kulutukseen nähden. 

Palataan vielä alussa mainitsemaani karkkilakkoon, koska nimittäin päätin lakon edellisviikonloppuna. Olin pohtinut tätä tosi pitkään ja päädyin lopputulokseen, koska tiedän että pärjään hyvin ilman karkkia ja seuraava haaste onkin hillitä karkkihimoa sen iskiessä. Jos homma riistäytyy käsistä siirryn taas totaaliseen lakkoon, mutta katson tilannetta muutaman kuukauden päästä. Yhden päätöksen olen kuitenkin tehnyt, en aio koskea töissä karkin karkkiin. Siellä väsyneenä ja pikaenergian toivossa saattaisi suklaa jos toinenkin kadota parempiin suihin, mutta ei!

Viikonloppuna karkkipäivä oli siis lauantaina ja ostettiin poikaystävän kanssa valtava säkki irtokarkkeja. Ai että! Olin karkkihyllyllä kuin pikkulapsi, haha. Oli niin paljon valinnanvaraa ja hei ruotsalaiset irtokarkit niiiin hyviä!