Fiiliksiä lähdöstä
Ekaa kertaa pitkästä aikaa on tällainen rauhallinen lauantaiaamu ihan vaan kotona, viimeviikolla oltiin Berliinissä ja sitä edellisenä kavereiden kanssa mökillä.
Jäljellä on siis enää yksi kokonainen viikko ennen lähtöä. Lopetan työt ensviikon perjantaina ja seuraavan viikon keskiviikkona 22.8. lennetään Amsterdamiin, josta saadaan Student Housing Hollandin järkkäämä kyyti suoraan meidän kämpille Tilburgiin (!). Välimatkaa kaupungeilla on noin 87 kilometria.
Ollaan vuokrattu huoneet edellämainintun SHH:n kautta, mikä vaikuttaa ainakin toistaiseksi tosi hyvältä ratkaisulta tällaiselle vuoden rupeamalle. SHH on siis yliopistosta irrallinen palveluntarjoaja, joka vuokraa Hollannissa taloja opiskelijoille. Taloissa on yleensä 4-8 huonetta ja yhteiset kylppärit ja keittiöt. Ehkä suurin syy päätyä vuokraamaan kämppä tätä kautta oli heidän tarjoamansa All-in service, eli vuokraan kuuluu automaattisesti kaikki seuraavat:
- kalustetut huoneet
- ympärivuorokautinen päivystys (sähkökatkot, vahingot, turvallisuusasiat ym.)
- haku lentokentältä
- paikallinen pankkitili
- julkisen liikenteen matkakortti
- kuntosalikortti
- oma polkupyörä
- WiFi
- lääkäripalvelut (SHH järjestää ajanvarauksen)
- paikallinen SIM-kortti
- kaupunkikierros
- I*ESN- opiskelijajäsenyys
Meidän talossa on huoneet kahdeksalle opiskelijalle ja meille on tehty yhteinen Facebookryhmä jo juhannuksena, jolloin päästiin stalkkaamaan meidän tulevia kämppiksiä. Meidän kahden suomalaisen lisäksi taloon majoittuu ihmisiä muun muassa Kiinasta, Saksasta, Turkista ja Meksikosta.
Edessä siis melkoinen elämänmuutos, itsehän en oo koskaan asunut kämppiksen kanssa, ainoastaan yksin ja nyt 1,5 vuoden ajan poikaystäväni kanssa. On mielenkiintoista nähdä miten arki sujuu noin eri kulttuureista tulevien kesken, erityisesti kiinnostaa nähdä mitä ihmiset ostavat jääkaappiin :-D!
Itse koulun kannalta on saanut tehdä yhtä jos toista järjestelyä jo ennen lähtöä. Tutkintoomme kuuluu 12 opintopisteen edestä valinnaisia kielen opintoja, joille aukesi ilmottautuminen tällä viikolla. Olin etukäteen kuullut, että syksyn kurssit ovat haluttua tavaraa, jonka vuoksi olin minuutilleen paikalla kun ilmottautuminen alkoi ja pääsin haluamalleni kurssille. Ilmoittauduin ilmeisesti astetta haastavammalle englanninkielenkurssille, josta löytyy lisätietoja täältä. Pohdin jonkin aikaa ottavani jonkin täysin vieraan kielen kursseja, mutta uskon hyödyn olevan melko olematon verrattuna mahdollisuuteen edistää kielitaitoa englannissa pidemmälle.
Tutkintokohtaista kurssitarjontaa on myös päässyt jo tutkimaan, mutta valinnat voi onneksi tehdä vähän myöhemmin. On tosi haastavaa yrittää etukäteen pohtia aikatauluja ja kursseja, kun ei ole vielä saapunut edes maahan. Tutkintoomme kuuluvia kursseja näkevät kiinnostuneet täältä.
Heti saavuttuamme Hollantiin on kuitenkin edessä TOP-week, johon osallistutaan viikon puolestavälistä (karkelot alkaa jo maanantaina). TOPweek on Tilburgin yliopiston uusille opiskelijoille järjestettävä tutustumisviikko, joka osoittautui olevan hauskan pienen orientaatiotapahtuman sijaan spektaakkelimainen. Osallistuminen kustansi 75,00 euroa ja sisältää ohjelmaa koko viikoksi sisältäen lounaat. Tapahtumasta voi lukea täältä.
Multa kysytään jatkuvasti mikä fiilis mulla on lähdöstä, jännittääkö, pelottaako, oonko innoissani? Vastaan jokaiselle aina tylsästi, etten oikeen tiedä. On tosi vaikeeta sisäistää lähtöä kun ei oo oikein mitään tarttumapintaa. En oo koskaan ollut edes Hollannissa, saati nähnyt tulevaa yliopistoa tai edes muutamaa kuvaa enemmän tulevasta kodistani. On todella outo tunne, ettei osaa yhtään kuvitella millaista oma elämä on vain kahden viikon päästä.
Nyt näiden vikojen viikkojen aikana on kuitenkin vähän alkanut tulemaan sellasta todellisuutta, uusien opiskelijoiden FB-ryhmä käy kuumana kysymyksistä, muutaman lomalle jääneen työkaverin jouduin jo hyvästelemään ja Elixiajäsenyys meni vuodeksi jäihin. Whatsappkin on kovasti elävöitynyt viimeaikoina ja monien vanhojen kavereiden kanssa sovittu ”viimeiset” treffit mikä on tietysti ihanaa.
Ensviikolla täytyy viimeistään alkaa pakkaamaan, joten eiköhän silloin viimeistään saada jo muutamat kyyneleet vieritettyä, puhumattakaan mun viimeisestä työpäivästä perjantaina.
Kaikenkaikkiaan oon kuitenkin lähdössä matkaan tosi motivoituneena ja innostuneena opiskelujen suhteen, ylpeänä siitä että oikeasti uskallan lähteä sekä luottavaisin mielin siitä, ettei vuoden muuallaolo vaikuta hyvällä pohjalla olevaan Suomielämääni. Jos kuitenkin muutoksia tulee, niin sitten tulee, mitään kun ei voi ennalta ennustaa. Siksi oon ja ollaan päätetty ottaa kaikki hyvä irti tästä kokemuksesta, jollaista tuskin uudestaan tulee vastaan. <3
Kivaa lauantaita kaikille!
xx, Janita