Ghost Of Me

                                

Moi.

Tästä nyt sitten alkaa. Oon koittanu kirjoitella blogeja, vaikka tuhansia. Keksii idean ja sit se vaan haihtuu ilmaan, ei jaksa, ei ehdi. Ajatella kuinka vaikeeta on kirjoitella tänne jotaki, joskus. Mutta mä oon tavallaan päättäny tehdä sen taas. Mulla on paljon ajatuksia päässä, ihan kuin ”a jar of thoughts”. Otan kannen auki ja kirjoittelen tänne välillä, jotakin pientä.

Olen nyt töissä, ottanu välivuoden opiskeluista. Valmistunu kokiks. En oo ihan varma mitä mä elämän kans haluan tehdä juuri nyt. Kattellu kouluja netis. Yhdestä asiasta olen ainakin varma, lähden baarimestarikoulutukseen Hesa tai Kos. Varmasti lähen sit restonomilinjalle, arvelen.

Yksi iso osa mun elämästä on kulunu moukariheiton paris. Aloittanu kun olin 11, mut nyt tänä vuonna 2012, olen päätäänyt lopettaa. Huomannu ettei mun kroppa ehkä olekkaa siihen hommaan. Ehtiny olla lääkäris tuhansia kertoja, aina uus vamma. Polvet, alaselkä, kädet – ihan p*skana. Nyt olen päättäny että aion treenata niin etten ajattele moukarinheittoa vaan itseäni. Aion jättää roskaruuan pois. Haluan päästä elämäni kuntoon ennen kun huomaan että se oli nyt sit siinä. Mä en aio laskea mitään kaloreita jne. Syön perus ruokaa, voin kyllä leipoo kaikkea hyvää mutta muut saa syödä ne.

Kirjoittelen varmasti paljon treeneistä, ruuasta ja kuinka yritän saada ne kilot haihtumaan ilmaan. Mun kirjoittelu suomeks ei oo parhaita mut ihan sama.