Sointu Borg on toteemieläimeni

En yleensä seuraa televisiosta mitään ohjelmia. Jos jotain, katson ne myöhemmin netistä tai aloitan jonkun sarjan Netflixistä. Nyt raskausaikana olen löytänyt itseni sohvalta valitettavan usein, joten uusia tv-sarjoja on tullut seurattua. Yksi niistä on Diili. Katsoin tältä uusimmalta jkaudelta jokaisen jakson. Tuotantokausi oli täynnä erilaisia ja mielenkiintoisia, myöskin ärsytyskynnystä kutittelevia persoonia. Ensimmäisen jakson jälkeen olin kuitenkin vakuuttunut etenkin yhdestä kilpailijasta – Sointu Borgista.

”Kyllä nainenkin saa ihan olla räväkkä ja näkyä ja kuulua ihan kaikissa muodoissa.”

”Mä oon sitä mieltä, et nainen voi olla montaa asiaa. Mä oon monille ihmisille sanonu, jotka on kyseenalaistanu mun kompetenssia, että ei sitä täytettä tisseihin oo aivosoluista otettu.”

”Miksi en saisi olla juuri minä? Se saattaa ärsyttää joitakuita, mutta ei elämää voi elää muita varten.”

Yllä vain muutamia loistavia lausahduksia Soinnun suusta. Sivuhuomautuksena, että arvostan myös hänen Tampereen murrettaan kuuhun ja takasin 😀

Hitto mikä mimmi! Saa asioita aikaiseksi, on ahkera ja toiminnan ihminen, toimii porukassa hyvin, on suora sanoissaan ja pystyy myöntämään jos on mokannut. Tämä ”puhun suoraan”-konsepti tahtoo monen ihmisen kohdalla olla vain ilkeä kommentti, joka kuitataan sillä että ”mä olen riittävän rohkea puhumaan toisille suoraan”. Todellisuudessa suora puhe on ollut loukkaus tai vähättely toista ihmistä kohtaan ja tämä kömpelö, lannistava ulosanti selitetään muille suorana puheena henkseliä paukauttaen. Joskus tarkoitus on voinut oikeastikin olla vain sanoa suoraan, mutta tilanteen tuoma tunne tai köyhät verbaaliset ja sosiaaliset taidot muuttavat sen tökeröksi piiskan viuhahdukseksi. Valitettavan usein kuitenkin tarkoituksen uskon olevan lannistaa toista, tai vain purkaa omaa pahaa mieltä jollekin, joka nyt ensimmäisenä sattuu eteen kävelemään tai on ns. puhujaa ”heikompi”. Jälkimmäisen tarkoituksen tapahtuessa, usein halutaan tilanteessa olevan jopa yleisöä – ja tietysti sellaista, joka seisoo ”suoraan puhujan” selän takana tilanteessa kuin tilanteessa ja vahvistaa hänen omaa asemaansa sillä hetkellä. Näitä suoraan puhujia itse en arvosta milliäkään. Sointu Borgin tyylisiä suoraan puhujia arvostan hyvin paljon.

Kuuntelin Anni Valliuksen Boss Lady-podcastin jakson jossa Sointu oli vieraana. Törkeän hyvä jakso! Anni ja Sointu puhuivat työelämässä ja yrittäjänä pärjäämisestä. Menestyä voi, oli käynyt kouluja tai ei. Siinä on yksi lempiaiheistani. Tiedän useamman henkilön ihan vain lähipiiristäni, jotka ovat mielettömän arvostettuja ja menestyneitä omalla alallaan ilman korkeita kouluja. He ovat intohimoisia ja rakastavat tehdä työtään. He inspiroivat ja rohkaisevat muitakin, ainakin minua. Tiedän myös monta henkilöä, jotka ovat korkeasti koulutettuja, mutta heillä ei ole samanlaista paloa työhönsä, he saattavat olla ”vain” keskinkertaisesti tai jopa heikosti menestyviä omalla alallaan. Vanhemmalla iällä heidän intohimonsa on kadonnut kuin kuppa Töölöstä, mikäli sitä on koskaan ollutkaan. He tekevät työtään rahan vuoksi, tai siksi ettei ole muutakaan. On saatettu jopa katkeroitua, kun ei viihdy elämässään. Siinä käytetään korjausliikkeenä oman egon pönkitystä painamalla muita alas tai väheksymällä nuorempia kollgeoita. Ollaan näitä huonolla tavalla suoraan puhuvia hahmoja, koska vaikka koulut on käyty ja rahaa on, ei silti elämän sisältö ole itseä tyydyttävä – tai ainakaan se ei varmista sitä, että saa sen onnen mitä elämässä haluaa.

Pieneltä sivuraiteelta takaisin; itse koen kuuluvani intohimoisiin ja vähemmän koulutettuihin tyyppeihin. Tai koulutusta olen saanut, en vain missään yliopistossa, josta saa arvokkaan paperin todistukseksi. Korkein käymäni koulu on lukio.

Olen elävä esimerkki siitä, kuinka minua voi mukamas kohdella alentavasti, koska olen vain eläinlääkärin avustaja. Tai näin jotkut ihmiset selkeästi ajattelevat. Huimatuloisten ammattien ja yhteiskunnan arvostetuimpien ammattien vierellä minun työni onkin varmaan monen mielestä lasten leikkiä ja mielikuva minusta voi olla eläimistä tykkäävä heppahullu, joka vapaa-ajallaan tyrkyttää itseään somessa ja poseeraa turhamaisissa hepeneissä. Tätä mieltä saa olla ken haluaa, se ei silti vähennä omaa arvostustani näitä asioita tai itseäni kohtaan, eikä vaikuta tekemiseeni. Kaikista ei tarvitse pitää. Silti jokaisella on oikeus olla oma itsensä.

”Sehän on pelkkä hevosenhoitaja”-lausahdus on kaikunut korvilleni myös. Kyllähän se niin on. Olen (vain) hevosenhoitaja. Olen (vain) hevoshieroja. Silti työssäni minua arvostetaan osaamiseni vuoksi, kaikki eivät ole yhtä hyviä niissä asioissa.

Minulla on kurveja, pidän tyyleistä, pukeutumisesta ja meikkaamisesta. Tykkään olla naisellinen ja esittää burleskia. Vähäpukeisuus ei ole minulle tabu, eikä se ole mielestäni halventavaa. Olen kaikkea tätä, mutta töissä ollessani intohimonani on röntgenkuvaus. Ja voin olla näitä kaikkia. Naisellisuus tai burleskiin kuuluva keimailu ei sulje pois ammatillista osaamista röntgenhuoneessa.

Burleskiryhmä Vermillion Dames / By Eetu Keränen

Saan valtavat henkiset kiksit kun röntgentietokoneen tauluun lävähtää täydellisesti haluttuun kohteeseen osunut kohdistus, oikeiden mAs:n, kV:n ja etäisyyden  aikaansaama täydellinen kontrasti, riittävällä, mutta mahdollisimman pienellä rajauksella saatu loistolaukaus, joka mahdollisesti paljastaa vielä syyn hevosen ontumiseen tai muuten heikentyneeseen suorittamiseen. Hevosen rakenteen, luonteen ja mahdollisen kiireen, sekä turvallisuustekijöiden vaikutus on pitänyt ottaa huomioon myös kun puhutaan onnistuneesta röntgenkuvasta.

Ajatella, että hevosalalla työskentelevä, vapaa-aikanaan ihoa vilautteleva, korkeasti kouluttamaton nainen tulee hyvin toimeen ja nauttii täysin rinnoin omasta työstään ja osaamisestaan tällaisen aiheen parissa. Osaa ottaa jopa sen verran hyviä röntgenkuvia, että eurooppalaiset eläinlääkärit kiittelevät, koska he kokevat, että näiden kyseisten laadukkaiden kuvien lausuminen on ilo. Sitä en tiedä tulisiko kiitoksia, jos he tietäisivät että kuvat on ottanut vain avustaja. Eikä kyllä paljon kiinnostakaan :D

Röntgenkuvaamisen maailmaan hurahdettuani en saanut mielenrauhaa ennen kuin röntgenhuoneessamme alkoi parempia kuvia näkymään. Tämän huomattuaan pomoni alkoi tukemaan tätä innostustani. Pääsin kursseille, sain lisäoppia. Pääsin Britteihin Rossdales Equine Hospitaliin oppimaan vielä lisää. Minut on otettu useana vuonna mukaan British Equine Veterinary Association -konferensseihin imemään uusinta mahdollista tietotaitoa.  Olen ollut myöskin onnekas, että minulle on nämä mahdollisuudet tarjottu. Jokainen saman alan pomo ei olisi tätä minulle mahdollistanut, mutta toisaalta minun pomoni ei myöskään ole näitä tilaisuuksia antanut minun edeltäjilleni. Uskon että syy siihen on se, että olen ahkera oppimaan, haluan aina vain olla parempi, olen aiheesta hyvin kiinnostunut ja motivoitunut. Tuloksia on tullut. Olen parantanut klinikallamme lausuttavien röntgenkuvien laatua omalla aktiivisuudellani, mikä helpottaa huomattavasti eläinlääkärin työtä. Vaikka en ole korkeasti koulutettu.

Valitettavasti ei ole edes olemassa erillistä röntgenhoitajakoulua eläinlääkärien avustajille.

Silti ei ole aihetta huijarisyndroomalle, ei ole aihetta nöyristellä tai ottaa alentavaa käytöstä vastaan keltään sen vuoksi mitä tai kuka olet. Mitä kouluja olet tai et ole käynyt. Miltä näytät tai mitä vaatteita käytät. Mitä harrastat vapaa-ajalla. Sukupuoli tai ulkonäkö ei ole esteenä ammatilliselle osaamiselle, vaikka kuinka joku muu yrittäisi todistaa sinulle muuta.

Vielä takaisin Sointuun, kuunnelkaa hänen haastatteluitaan ja inspiroitukaa!  Upea persoona ja niin olet sinäkin! Kaiva oma potentiaalisi ulos ja ala toteuttamaan sitä mitä haluat tehdä ja mistä löydät intohimosi. Sun tarvii elää sun elämä ♥

Nana