Hankinnat vauvalle: vaunut ja turvakaukalo

Kylläpäs on kestänyt saada aikaiseksi kirjoittaa näistä hankinnoista. Olen hipeltänyt itsekseen niitä kotona, etenkin vauvan vaatteita, ja vuodattanut ystäville mm. vaunuista ”en olisi ikinä arvannut että vaunuista voi olla niin intopiukassa (varsinkaan MINÄ)”, mutta blogiin asti ne pääsee vasta nyt.

Tämä postaus olkoon siis omistettu vauvahöpsöille, jotka tietävät vauvakamoista sekoamisen tunteen, tai niille jotka ovat matkalla siihen.

Ensimmäiseksi esitellään ne vaunut. Aluksi olin että ”voi helevetti kaikkee sitä!, kun ensimmäisen kerran tuli vaunut puheeksi. Ajatuksia joita aihe sai pulpahtamaan päähän sen tyhjän hiljaisuuden hetken jälkeen, oli lähinnä tätä luokkaa:

-No jotkut kärrit nyt vaan

-En ainakaan rupea tonnia maksamaan

-Samanlaisia kai ne kaikki on

-Täytyy ottaa sitten kuvia kun tönään niitä kärrejä, en pysty yhtään kuvitteleen sitä tilannetta, meitsi tönää vaunuja haha

-Maastoon/kaupunkiin sopivat? ööö molemmat, isot pyörät talvea varten jaha, juoksuvaunut???, rannehihna HÄH? niimmiks? Kai sitä ny siitä kahvasta luulis kiinni pitävän kun lapsi on kyydissä

-mikä vaunuissa ny on niin ihmeellistä

Sitten kuulin kokemuksia. Luin Toukokuiset 2021-Faceryhmästä vinkkejä. Googletin. Luin blogipostauksia. Totesin et okei, on ehkä ihan ok käydä turistikierroksella vaunukaupassa. Nettitutkielman jälkeen kolme merkkiä nousi ylitse muiden, Emmaljunga, Cybex ja Britax. Emmaljunga – vanhempi ja maineensa jo ansainnut merkki, Cybex – kuumintahottia eli just nyt trendikkäin (ja kallein) vaunu jonka kaikki haluaa, sekä Britax – fiilis näistä oli perushyvä ja kilpailukykyinen.

No käytiin ensimmäiseksi Ratinan Wauva-liikkeessä, jossa saatiin mielettömän hyvää palvelua, sekä yksityiskohtainen esittely Cybexin Priamista ja jenkkiläisen isän suunnittelemasta UPPAbaby-yhdistelmävaunusta. Ne kaksi oli selkeästi näppärimmät ja kätevimmät, yksinkertaisimmat, helpot monelta kantilta ja ajatuksella suunnitellut. Jos olisi siinä pitänyt heti valita, en ehkä olisi osannut. Henri oli UPPAbabyn kannalla, koska ulkonäkö oli selkeästi enemmän cool ja ”tarvittaessa maastoudun metsään ja rakennan näistä vaunuista sukellusveneen”-tyyppiä kuin Cybex Priam taas kuuluu kategoriaan ”niin hienot ja trendikkäät et Voguesta aletaan kohta soitella blingbling”. No tietäjät tietää. Kumpikaan näistä ei ominaisuuksiltaan häviä toiselleen.

Ainoa ero joka itsellä jäi konkreettisena mieleen toiminnallisuudessa, oli että  istuinosan makuuasentoon laitettaessa Cybexin istuimen sai kokonaan vaakasuoraan ja UPPAbabyllä taas ei, eli ”pyllykuppi” ei suoristu. Ergonomian kannalta kokonaan vaakatasoon taittuminen on hyvä, etenkin kun paljon reissua tekevinä meidän lapsella saattaa päiväunet rattaissa olla melko yleinen seikka.

Tässä vaiheessa ei kauppoja siis vielä tehty. Seuraavan kerran Joensuussa vieraillessa Henrin äiti kertoikin haluavansa osallistua vaunujen hankintaan, ja ajateltiin että olisi kiva sitten yhdessä käydä vielä tuumailemassa niitä. Joensuussa ainoa myymälä, missä Cybexin yhdistelmävaunuja löytyi siinä kohtaa, oli Päivänsäde. Palvelu oli sielläkin erinomaista ja kyllä ne sata eri risteilevää ajatusta olivat järjestäytyneet päässäni sen muotoiseen riviin että meidän käyttöön Cybex Priam is the thing. Yksi huikea ja ratkaiseva momentti oli se, että niihin saa sukset(!!!!) varaosana. SUKSET!! Vaikka vihaan hiihtämistä, tää nainen oli myyty. No ehkä se väri alkoi kanssa himotella kaiken käyttömukavuuden- ja kätevyyden lisäksi ja taas oli yksi raskaushormonien sekainen nainen menetetty vaunujen ihmemaalle. 

Valinta oli täten Cybex Priam värissä Mountain Blue. Olisin halunnut mattamustan rungon, mutta siihen ei saanut ruskeaa työntökahvaa, joten vaihdettiin sitten vielä ruusukullan väriseen runkoon, johon sellaisen sai. Vielä kerran kehaisen kuinka mielettömän hyvää palvelua saimme Joensuun Päivänsäteestä, josta tilaus lopulta tehtiin. Suosittelen ehdottomasti  kyseistä perheyritystä kaikille kynnelle kykeneville!

Vaunut koeajettiin Joensuussa Ärrän serkkutyttöjen toimesta 😀 ja Henrin sisko sitten toi ne kyläilemään tullessaan meille.

Istuinosa saa sitten joskus syksymmällä vuoronsa.

Vaippalaukku piti tietty tilata sopivan värisenä ja Zalandolta löysin tämän Kidzroomin tekonahkaisen laukun. Hieman heppoisen oloinen joltain osin, mutta eiköhän sillä selvitä. Laukun mukana tuli vaipanvaihtoalusta ja thermopussi!

Turvakaukalo tuli hankittua samaan konkurssiin, melkeinpä se tärkein kapistus tähän alkuvaiheeseen. Jos minulla kippasi merimiehet laidan yli vaunujen kohdalla, niin Henrillä se tapahtui turvakaukalon kohdalla. Onhan se kyllä supersöpö muotoilultaan. Kuin pieni toukanpesä. Livenä vieläkin söpömpi kun pieni koko hahmottuu oikein 🙂

Harmaan värin valitsi Henri ja se on kyllä hieno. Mutta tietty pääasia että kaukalo on turvallinen. Kaukalon telakan asennus autoon on myös muuten maininnan arvoinen asia. Olen aina pitänyt sitä jostain syystä vähintään kaksi vuorokautta, viisitoista ruuvimeisseliä, yhden henkilöauton ja kahdeksan hermonmenetyksen vaatineena tapahtumana – mutta ei!

NipsNaps isofix kiinni, tukijalka paikalleen ja tarkistus, että kaksi kolmesta valosta on vihreällä (yksi valo varmistaa isofix-lukot, toinen kääntyvän telakan oikean asennon). Tsek. Kolmas valo kertoo sitten tilanteen tullessa turvakaukalon olevan kunnolla paikallaan ja homma sitä myöten ajovalmis. Ei mitään järkeä miten helpoksi tuokin on tehty!

Laittakaahan tykkäystä tuosta sydännapista jos tästä postauksesta oli hyötyä tai huvia, ja kysymyksiä saa esittää! Parhaani mukaan vastailen vaikka tositoimiin ei olla vaunujen kanssa ihan vielä päästy 🙂

Nana