Se yksi ja ainoa
Sormus.
Koru jota en koskaan käytä, mutta koru jonka olen silti aina halunnut tässä tarkoituksessa. Jälleen tässäkin asiassa olen se, joka ei löydä miellyttävää versiota ”peruskaupoista”(eli erittäin yleistettynä tarkoitan suurinta osaa kultasepänliikkeista Suomessa). Ja tämä seikka teki sormuksen etsinnästä tuskastuttavan jo ajatuksen tasolla. Onhan toki Tampereellakin niitäkin paikkoja, missä voi itse suunnitella sormuksen, mutta minkähänlaisen sitä suunnittelisi? Ja mahtaako hinta pysyä sellaisena, että uskaltaa sormusta vielä käyttääkin?
Olen myös ihmisenä erittäin paljon hyvää palvelua arvostava. Valitettavasti mielestäni se ei ole itsestäänselvyys Suomessa. AINA kun saan jossain hyvää palvelua, oli sitten ravintola, kauppa tai suutari, huutelen siitä heti kaikille eteenpäin ja kerron sen myös kiitollisena asiakaspalvelijalle itselleen. Harmittavan vähän näitä kuitenkin tulee vastaan.
Tässä asiassa näin jo sieluni silmin kun menen sormuskauppaan katselemaan näitä kalliita rinkuloita, joiden pitäisi miellyttää ”loppuelämän”,tilanne on kiusallinen: minä en halua ostaa mitään, eikä myyjä halua minulle myydä mitään. Lähtökohta aika jeppis sinänsä 😀 Ja kutakuinkin näin se menikin.
Siis sen kerran kun siellä sormuskaupassa Tampereella kävin; kun palautettiin kosintasormus, jonka Henri oli tarkoituksella valinnut edullisemmasta päästä. Ajatuksena, että kun se palautetaan, enkä kuitenkaan löydä minulle mieleistä rinkulaa, niin tuo summa on helppo käyttää johonkin muuhun. Liikkeestä ei siis saa rahoja takaisin.
Ja olen aina halunnut vain yhden sormuksen, en kihla- ja vihkisormuksia erikseen, vain yksi ja ainoa. Joten tämän ainokaisen piti olla sitten viimeisen päälle.
No siirryin tuon käynnin jälkeen tietokoneen ääreen ja turhauttavan tunteja kestäneen nettikauppakoluamisen jälkeen, kun totesin ettei Tampereelta löydy minulle sormusta, löysin Jyväskylän Torkkeli Jewelleryn sivut. Siellä oli juuri sellaisia kiviä saatavana, mitä olin ihastellut mm. Pinterestissä. London Topaz-kivi oli kovasti mieleeni, kuten pari muutakin. Vihdoin löytyi liike, josta löytyi mieleinen sormus (tai jopa kolme), joten ihan sama vaikka sijainti on parin tunnin päässä. Viimein tiesin edes mikä minua miellyttää!
Välipäivinä olimme lähdössä Joensuuhun Henrin sukulaisille ja mennessä tai tullessa olisi kätevä poiketa Torkkelilla. He olivat vielä lomilla, mutta lupasivat paluumatkalla palvella meitä, vaikka sinä päivänä eivät tavallisesti auki olleetkaan. Pelkästään tämä hyvä palvelu sai minut toivomaan että löydän heiltä sormukseni. Erinomainen palvelu jatkui loppuun asti, suosittelen heidän palvelujaan lämpimästi!
Värilliset jalokivet hylkäsin lopulta sen vuoksi, ettei värit olleet juuri sitä mitä olisin halunnut, ja ajattelin että kyllästyn nopeasti jos otan jonkin sinne päin. Päädyin siis kirkkaaseen kiveen. Kiven muoto ja sormuksen materiaali määräytyivät sitten sen mukaan, mille ne näyttivät sormessani. Tämän vuoksi oli tärkeä nimenomaan sovittaa eri versioita.
Ihastuin myös ruusukullan väriin, mutta se hävisi ihoni väriin niin paljon, että päädyin keltakultaan. Pisaran-muotoinen kivi oli lopullinen valintani.
Henri pohdiskeli kultaisen flakka sormuksen suhteen, ottaako naarmupintaisen vai mattapintaisen. Matta lopulta lähti tilaukseen.
Nelisen viikkoa piti sormusten valmistumista odotella – kannatti! En voisi olla tyytyväisempi lopputulokseen! Vaikka oudolle tuntuukin pitää sormusta, en halua ikinä ottaa sitä pois! ♥
Nana