Viimeinen puoli vuotta
No mutha jösshes! Elokuussa oon kirjoittanut viimeismmän jutun, huuh! Aika rientää. Otetaanpa nopea pikakatsaus.
Syksyyn mahtui vauvan osalta mm. paljon rutiininomaisia päiviä, maitoallergia, istumaan oppiminen, kiinteiden aloitus, tukan tuuhentuminen, söpöyden triplaantuminen, kuolaamista, vauvakaverin treffailua, ensimmäinen joulu, tuhansia pehmoleluja, ensimmäiset jääkiekkomailat, ensimmäiset hoidossa vietetyt illat ja yöt, sekä pitkä Joensuun kyläily.
Romeo syö vielä öisin 1-2 kertaa, mutta se on helppo toimenpide, hän hörppää maidon ja simahtaa heti uudelleen. Lisäksi en muista kerroinko omaan huoneeseen muutosta, mutta se tapahtui muistaakseni elo-syyskuussa ja vähän sen jälkeen aloitettiin harjoitella itsenäisesti nukahtamista, joka onnistui lähestulkoon saman tien. Toki aina ei onnistu, mikä nyt on normaalia ja ymmärrettävää. Pääsääntöisesti hän kyllä nukahtaa itsekseen iltaisin, viimeistään puolen tunnin sängyssä touhuamisen jälkeen.
Kaikin puolin arki on sujuvaa ja ihanaa, pikkumies on kyllä mielettömän hyväntuulinen ja reipas tyyppi. Ystävämmekin sanoi että he eivät usko että Romeo osaa kiukutella tai itkeä. Kertaakaan ei olla jouduttu automatkalla tai millä vaan reissulla karjumista kuuntelemaan pitkään, ehkä paristi on sellainen ohimenevä harmitus tullut. Poislukien siis ensimmäisten parin kuukauden hermostumiset, kun minimies vihasi newborn-tukea auton turvakaukalossa. Automatkat muuttui täysin kun otettiin tuki pois ja hän sai tilaa kaukaloon.
En kestä että Romeo on jo 8kk! Ihan näillä näppäimillä hän lähtee konttaamaan, harjoittelu on ollut ahkeraa ja hyvin pian mennään. Sitten ei mutsi saa sitäkään vähää hengähtää…
No mitäs muuta sitten? Itse olen päässyt tanssitunneille <3 Noidannuoli pysäytti hyvin alkaneen treenaamisen syksyllä moneksi viikoksi, mutta siitäkin toettiin, enkä joutunut skippaamaan edes yhtään esiintymistä jee! Oltiin esiintymässä Särkänniemessä, Tampere-Talossa, Ylioppilasteatterilla ja Tampereen Teerenpelissä. Lähes normaali syksy siis harrastuksen puitteissa, katsotaan miten meidän kevätkauden käy. Uusiakin tuulia on tulossa, enkä malta odottaa että saadaan jotain konkreettista valmiiksi!
Ai niin, ennen noidannuolta aloitin lihaskunnon ja tanssitunnit ehkä hieman rehvakkaasti, koska sektioarpi alkoi särkyillä aika paljon. Myös siis levossa. Otin pari viikkoa rauhallisemmin kaveri-kätilön neuvon mukaan ja tilanne helpotti. Jatkoin treenejä astetta kevyemmin ja sen jälkeen on mennyt hyvin 🙂
Uutena vuotena pidin ystävilleni juhlat, synttärit tekosyynä. Rajoitusten vuoksi tehtiin muutoksia hieman, mutta onneksi saatiin juhlat juhlittua, koska niistä partyista kuoriutuikin kihlajaiset. Meitsi sanoi kyllä kun maailman ihanin tyyppi kysyi ♥ Tuosta illan kähmästä on valitettavasti vain skumpan huuruisia, hämyisiä kännykkäkuvia.
Tästä syystä blogissa saattanee (mitään saata kun satavarmana tulee) myös hää-aiheisia juttuja näkyä tästä eteenpäin.Samoin instgramissa luultavasti vielä enemmän, joten jos niin paljon kiinnostelee niin @nanavdiaries on tili to go to.
Ihanaa uutta vuotta kaikille!
Nana