Jotenkin vaan rakastan ajatuksenvirtaa.

Noniin, viimeksi kun kirjotin niin kaikki oli niin ihanaa. Tässä välissä kaikki on ollu myös kamalaa ja nyt kaikki on välillä ihanaa ja välillä kamalaa. Eli allekirjoitan kulttuurishokin kaavan. Oli honeymoon, sitten kulttuurishokki ja nyt on taas normaalimpaa.

On ollut vaikea kirjottaa, kun on niin paljon mistä vois kirjottaa, tulee stressi ja sit ei osaa kirjottaa mitään. Musta tuntuu et mun keskittymiskyky on tosi olematon välillä. Tai ei se ehkä oo kauheesti muuttunut, mutta nyt oon vaan kiinnittänyt siihen huomiota. Pitäis varmaan alkaa käyttämään puhelinta jotenkin vain tiettyinä aikoina päivästä. Mitä tahansa sitä tekee niin sen keskeyttää, kun alkaakin selaamaan puhelinta tai vastaamaan viestehin?? Ja lopulta huomaan kaipaavani kirjottamista, mutta en jaksa tehdä sille aikaa ja keskittyä. Niinku for real. Onneks nyt oon kirjottamassa. Tykkään kirjottaa ajatuksenvirtaa ja tykkään että julkasen tänne useemmin ku kaks kertaa vuodessa joten en tiedä miks vaadin iteltäni sit jotain muuta. Aion mä kirjottaa enemmänkin EVS vaihdosta ja siihen keskittyen, mutta kun täälläkin elämä on vaan elämää, niin tässä pala mun elämää.

47369646_1939661016330207_995357554156503040_o.jpg

 

Oon myös huomannut, että mun teksteistä tulee tosi erilaisia, riippuen siitä avaanko oman notepadin vai blogin kirjotusalustan, vaikka yrittäisinkin kirjottaa blogiin mutta notepadissa. Jännä huomio mielestäni.

Mulla on Italiassa enää vajaa neljä kuukautta. Aika on kyllä tosi jännä asia. Mutta sen pohtimisessa ei oo päätä eikä häntää joten ei mennä siihen. Fiilikset tästä ajasta jäljellä on tosi sekalaiset. En malta odottaa, että pääsen suomeen ja silti samalla en kuitenkaan haluais tulla suomeen. Mutta on ollut tosi hyvä päätös tulla tänne, koska oon keksinyt uuden suunnan elämälle (katotaan mitä mieltä suomen koulutusjärjestelmä on asiasta) ja oon oppinut täällä enemmän, kun oisin uskaltanut edes ajatella. En tiedä onko oppiminen lopulta miellyttävä asia, mutta hyödyllinen ainakin. Viimepäivinä oon into piukeena kieltänyt kaikkia puhumasta mulle englantia enää ja sössöttänyt mun italialla menemään kohti virheitä vaan!! Toivoisin ehkä vähän enemmän nautinnollista oleilua ja lomailua täällä, mutta pelkään vähän tulevaisuuden yksinolemisen muuttuvan yksinäisyydeksi. Onneksi tekemistä voi aina keksiä joten ei hätä ole tämän näköinen. Aion ainakin koittaa matkustella vähän enemmän Italiassa. Ja luultavasti pääsen töidenkin kautta vähän uusille mantereille. ;))) Ja sääpää kun olen niin täällä alkaa kohta kevät ihan salee!!! (Ja sit jos tänne tulee joku hemmetin takatalvi ni mä lähen afrikkaan adios.) 

47258288_1939656996330609_1431432270983462912_o.jpg

Jos yrittäisin julkasta tällasia lyhyitä tekstejä niin onnistuisinkohan sitten luomaan jonkinlaisen rytmin ja tavan kirjottaa enemmän. Nytkään tässä tekstissä ei kyllä oo mitään punasta lankaa, mutta on tässä ajatuksia. Aika tavallisia mutta jos kokeilis sellasta, että ei arvottaisi ajatuksia sen viihdyttämisprosentin perustella? En mä tiedä. Mulla on vähän krapula ja koitan vaan tehdä jotain hyödyllistä… :DDDD Järjestelin jo kaikki mun paperit ja tavarat. Voisin siivota kodin myös mutta taidan vaan ettiä nyt pari kuvaa, julkasta tän tekstin ja sit alottaa palapelin.

Palapelien tekeminen on ihan huippua. Se saa aina mut muistamaan että pienikin edistyminen on edistymistä. Tuhannen palan palapelin aikana ehtii turhautua ja miettiä että tää on mahdotonta, mutta kun näkee että on tehny jo puolet niin tajuaa ettei se ole mahdotonta! Pitää vaan keskittyä pieneen alueeseen kerrallaan!!

Kuvat on Macedoniasta yhdestä projektista, kun oltiin patikoimassa upeissa maisemissa!

47085987_1939656709663971_2138194922228940800_o.jpg

 

Puss ock Kram Jasmin!

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *