Mutta sitten kissa tulee sun syliin ja on maailman söpöin.

Oon ollu viime viikon tosi iloinen  ja tyytyväinen. Oon saavuttanut tavotteita, saanut hyvää palautetta, päässyt tekemään kivoja juttuja, kehittymäään harrastuksissa. Olen löytänyt itseni sanomasta; ”Mulla on asiat hyvin. Aika hiton hyvin.” Ihmetellyt sitten, että onko kaikki oikeesti nyt hyvin? Kaiken kruunas muutama mökkeilypäivä. Taskulampun kanssa huussissa käyminen ja metsän keskellä oleminen lataa mun akut aina ihan täyteen.

Sitten.

Tulin kotiin. Sellanen auttamaton tyhjyys ja tasapaksu onnettomuus valtasi mut. Ei musertanut tai nujertanut. Mutta tuli silti. Sellasina hetkinä musta tuntuu, että hehkuttaminen ja ilosena olo on vaatinut veronsa, ja se vaan ei voi jatkua pitkään. Pieni ääni sanoo mun päässä: Hahaa ei asiat muutukkaan hyviksi! Mutta sitten kissa tulee sun syliin ja on maailman söpöin. 

Että sitä se elämä on. Luin jostain jonkun sanovan että: ”Elämän ei kuulu olla helppoa. Mutta sen kuuluu olla antoisaa.” Ja on mulla edelleen asiat hyvin, tänään on vaan tyhmä päivä.

xx Jasmin