Islannin vesiputoukset ja petollinen ranta

Islanti, jään ja tulen maa. Jo useamman vuoden ajan tarkoituksenani on ollut matkustaa tähän luonnonkauniiseen maahan. Äitini lupasi jo vuosia sitten, että veisi minut Islantiin ratsastusleirille (pääsisimme yhdessä ratsastamaan issikoilla!!). Tästä alkoi innostukseni Islantia kohtaan. Toukokuun alkupuolella vihdoin ja viimein yhteinen reissumme toteutui (-ratsastaminen). Vuokrasimme auton ja lähdimme tien päälle. Tarkoituksenamme oli ajaa aina Vik:n kaupunkiin saakka, viettää siellä yö ja kääntyä takaisin Reykjavikin suuntaan. Matka oli valmistujaislahja äidiltäni joten sain aikalailla vapaat kädet reittimme suunnitteluun. Alkuperäinen suunnitelmani oli hieman lopullista laajempi. Alunperin olin suunnitellut, että olisimme ajaneet South Coast:n kokonaan lännestä itään ja takaisin länteen, mutta pakkohan sitä on myöntää, että siinä olisi ollut yhdelle ihmiselle hieman liikaa ajamista! Olen henkilökohtaisesti todella hämmentynyt siitä kuinka paljon näkemistä Islannin kokoisessa pienessä saarivaltiossa on! Itselleni jäi erittäin vahvasti sellainen olo, että sinne on päästävä uudelleen as soon as possible! Reittimme meni Golden Circle:n ulkopuolelle, sillä itse nautin turistialueiden ulkopuolelle reissaamisesta. Golden Circle – alueella oli paljon kaikkea hienoa nähtävää, mutta mitä kauemmas ajoimme niin sitä hienommaksi maisemat muuttuivat. Itse siis uskon siihen, että paras osa Islannista löytyy 200km Reykjavikista pohjoiseen tai itään! Tsekkasin jo minkälaisen reitin sitä voisi seuraavalla kerralla tehdä, ja oon jo (todennäköisesti useamman vuoden verran etukäteen) innoissani siitäkin reissusta! 

6ZAQk15AR%iMlyIcLhu+GA_thumb_b6d8.jpg

Saavuimme Reykjavikiin torstai iltapäivänä. Haimme vuokra-automme ja suuntasimme ensimmäiseen päämääräämme – Skálinn Hostelliin. Matkan aikana pysähdyimme ihailemaan Geysir:ä. Islannissa nähtävyydet on hyvin merkittyjä, mutta jos ei ole silmä tarkkana niin osan ohi on helppo ajaa. Geysir esimerkiksi sijaitsi niin lähellä ajotietä, että ilman Google Maps:a olisimme ajaneet ohi – ihan vain sen takia, että eihän se nyt niin helposti voi olla löydettävissä… no olipahan kuitenkin! Sää oli uskomattoman surkea. Satoi ja tuuli oli todella kylmä, kyllä huomasi, että meri on lähellä!

Geysir on eräänlainen kuuma lähde, joka purkautuu noin 8-10min välein. Tämä purkautuminen johtuu siitä, että vulkaaninen lämpö lämmittää onkaloiden kautta maanpinnan alle valuneen veden kiehuvaksi. Kun vesi saavuttaa tietyn lämpöasteen paine vapauttaa sen onkaloiden kautta maanpinnalle. Parhaimmillaan vedenpurkautuminen voi yltää jopa 20m korkeudelle! Meidän kohdalle ei aivan noin korkeita purkauksia sattuunut, mutta olivat ne silti näyttäviä! Geysirit ovat myös siinä mielessä erikoisia ettei niitä löydy Islannin lisäksi monestakaan muusta maasta! Islannin lisäksi kuuluisimmat löytyy Uudesta-Seelannista sekä Yhdysvalloista. Itse haaveilen siitä, että jonakin päivänä pääsen tutustumaan Yellow Stonen tarjontaan! 

Geysirit olivat todella kauniita ja niitähän ei Islannistakaan löydä joka paikasta! Rikin katkua ei ikävä kyllä pääse pakoon ellei sitten käytä happinaamaria, mutta omasta mielestäni tämä kananmunapierua muistuttava lemu on osa kokemusta! 

Skálinn Hostel oli enemmän majatalo kuin hostelli. Ainakin omasta mielestäni. Sijainti oli erinomainen, aivan Geysirin vieressä ja hyvin lähellä Gullfossin vesiputousta! Pysähdyimme matkan varrella kuvaamaan islanninhevosia, joita kyllä löytyi kaikkialta! Pakko sanoa, että issikat ovat todella suloisia ja kauniita hevosia! Majatalossa ei meidän lisäksi ollut kuin vain yksi ranskalainen pariskunta. Voin kuvitella, että sesonkiaikana paikka on täynnä! Islanti on todella kallis maa joten meitä ei ollenkaan häirinnyt se, että lähistöllä ei ollut ravintoloita. Skálinn:ssa oli yhteiseen käyttöön tarkoitettu ruokasali, josta löytyi pöytien lisäksi erinomaisesti varustettu keittiö! Sinne olisi mahtunut useampikin ryhmä kokkailemaan samaan aikaan! Me kävimme Bonus-nimisessä kaupassa ostamassa tarvikkeita linssimuhennosta varten. Sieltä löytyi kaikki muukin tarpeellinen, niin ruuat kuin juomatkin. Bonus olisi verrattavissa Suomen Alepaan ja S-kauppaan, niinsanottu lähikauppa, josta löytyy kaikki välttämätön! Majataloa ylläpiti hieman iäkkäämpi nainen, joka oli todella avualias ja mukava! Hän esitteli meille paikat ja kertoi lähiseudun tarjoamista mahdollisuuksista. Majatalon lisäksi hän ylläpitää farmia johon on mahdollista päästä tutustumaan pientä maksua vastaan. Meillä ei tähän ollut aikaa, mutta ehkä seuraavalla kerralla!

axTL+FmdQ+SNM4pl6NSJZg_thumb_b6ac.jpg

i0rwqyiXRIS2yIA9LPf8LA_thumb_b6a9.jpg

qtvJEGd5Ss+VJOtNyTZZkw_thumb_b6a7.jpg

TQzHdV01Qzqa6p9KdFqvzQ_thumb_b6b5.jpg

U+GIjZc%Rguk3T1OcCkyGA_thumb_b6a8.jpg

U8ViN+9eTEC9OgnsFUC9%Q_thumb_b6c0.jpg

Seuraavana aamuna heräsimme todella aikaisin! Itse olisin todennäköisesti nukkunut pidempään ellei äitini olisi ruvennut ihastelemaan auringonnousua neljän aikaan aamulla. Kyllähän sitä valoa riitti! Väsäsimme nopeasti jotakin aamupakasi kelpaavaa ja lähdimme ajamaan kohti Gullfoss:n vesiputousta, joka on yksi Islannin suosituimmista nähtävyyksistä – enkä yhtään ihmettele miksi! Olimme sään suhteen onnekkaita, sillä aurinko tuli paikoittain esiin! Itseasiassa suurimman osan ajasta se paistoi ja kunnolla, mutta harvemmasta kuvasta sitä näkee. Olimme lähestulkoon ainoat, jotka olivat näinkin ajoissa liikenteessä! Putouksesta pystyi siis nauttimaan täysin omaan tahtiin ja kunnolla! Lisäksi itse olin hyvinkin tyytyväinen ottamiini kuviin, sillä niihin ei päätynyt yhtäkään turistia! 

 

 

9mauKvvzQieTj5g%STh5Gg_thumb_b6eb.jpg

 

ClcVWhjlRmKxK+L8zcTzig_thumb_b702.jpg

Cw7ikqVRTvaFni%mOMlQGw_thumb_b70c.jpg

 

 

 

 

mjxrHvUTSoq0m9YyKMF8dA_thumb_b6f2.jpg

 

 

 

 

 

 

 

S8bXTQ6cRKujyMY73r+1Fw_thumb_b6e2.jpg

stale_thumb_b6fa.jpg

 

THzjjmdZTTyXT5q500tSkA_thumb_b6f6.jpg

 

TRXrAY0sQ5Gun+MpdFD%tA_thumb_b6e6.jpg

 

 

 

EVthKiPxQwWIK05CXgrQeQ_thumb_b71d.jpg

N+0u16WVSFWIvlcn+FAj0A_thumb_b71a.jpg

nN74zFWaS5ieiy6I5clTfg_thumb_b71e.jpg

Putouksen jälkeen ihastelimme kaukaisuudessa häämöttäviä vuoria ja jatkoimme matkaa. Road trip alkoi tästä! Jostakin syystä Google Maps onnistuu aina löytämään mitä erikoisempia reittejä määränpäähän (Reynisfjaran black sand beach). Tällä kertaa nopeimmaksi reitiksi valikoitua kapea ja kivinen reitti, josta tuli ei nelivetoisen automme ensimmäinen haaste! Eipähän se kovinkaan hankalaksi osoittautunut ja pääsimmekin nopeasti ensimmäisten pomppujen jälkeen nauttimaan vuorten, niittyjen ja veden täyttämästä maisemasta! Pysähdyimme muutaman kerran ottamaan issikoista kuvia, kuuntelimme musiikkia ja ihmettelimme jokeja ylittävien siltojen kapeutta. Ajelimme tällä pienemmällä tiellä noin tunnin pituisen ajan verran, jonka jälkeen päädyimme kuuluisalle Ring Road:lle (Route1).

Sattumalta silmiimme osui autojen täyttämä parkkipaikka, joka herätti mielenkiintoamme sen verran että päätimme mennä katsomaan mistä on kyse. Olimme löytäneet parkkipaikan, josta lähtevä tie vie kuuluisalle lentokoneenhylylle. Kyseessähän on Yhdysvaltojen armeijan lentokoneen hylky vuodelta 1973, kaikki lentokoneessa olleet selvisivät pakkolaskusta hengissä! Kuuluisaksi tämä nähtävyys tuli viimeistään silloin kun Justin Bieber filmasi osan musiikkivideostaan siellä. Tämä koneen hylky ei ollut listallamme, mutta ajattelimme että voisimme silti käydä tsekkaamassa sen. Sitten huomasimme kyltin, jossa mainittiin että hylyn luokse on noin 5km pituinen matka eli 10km sinne ja takaisin. Eihän se kovinkaan pitkä matka ole, mutta me emme kyllä olleet millään tasolla varautuneita kylmässä tuulessa kävelemiseen. Kävelyreittihän kulkee merenrantaa pitkin joten voin vain kuvitella kuinka kylmä tuuli siellä rannalla olisi ollut. Jo pelkästään parkkipaikalla oli kylmä! Itse uskon, että tämä aiheuttaa hämmennystä monessa turistissa koska kovinkaan monessa paikassa ei mainita ettei hylyn luokse pääse autolla. Googlailin jälkikäteen hieman erilaisilla hakusanoilla ja huomasin, että alueen omistajat olivat kyllästyneet autoileviin turisteihin ja näin ollen sulkeneet tien autoilta. Eipä siinä sen kummempaa. Meillä ei ollut suurta tarvetta nähdä hylsyä, mutta harmittaa niiden useiden lapsiperheiden (+ei lapsiperheiden) puolesta, jotka joutuivat palaamaan autolleen. Pakko kyllä sanoa, että seuraavalla Islannin reissulla hylsyn näkeminen voisi olla listalla! Evästä vaan mukaan ja tuulitakki ja pipo päälle ! 

nYiFnZOzSXimIEoEmVab7A_thumb_b72c.jpg

ouSZ7EECRninuUquHJhFmw_thumb_b73d.jpg

p3Fm1s2JRAOTp9S8hzYnGA_thumb_b737.jpg

Tg0g5aofS9u9Hy3gJluttQ_thumb_b731.jpg

 

Poikkesimme myös ihailemaan Seljalandsfoss:n vesiputousta! Sinne on erittäin helppo löytää, mutta suosittelen menemään ajoissa sillä parkkipaikka täyttyy ja nopeasti! Alueelle oli jopa järjestetty liikenteenohjausta. Pistää vain miettimään kuinkakohan kiireistä Etelä-Islannissa on kesäkuukausina. Itse en kyllä lähde ikinä yrittämään, se on ihan varmaa! Seuraavalla kerralla menemme enemmän pohjoisen suuntaan ja siellä pitäisi olla paljon vähemmän turisteja joten luonnostakin pääsee nauttimaan yhtälailla omassa rauhassa kuin mitä tälläkin reissulla! 

fZ+%BFSWQbGOPkftEBenOA_thumb_b74c.jpg

HtHgM5f3Qke7VkPZx80QUw_thumb_b749.jpg

YXCowqyVQTCfZsvw9pgQtg_thumb_b743.jpg

 

En ole aivan varma mitä olin odottanut Black Sand Beach:ltä, mutta odotukset kyllä täyttyivät! Varmasti yksi hienommista ja erikoisimmista rannoista joissa olen ikinä ollut! Kuvien ottaminen osoittautui hieman hankalaksi, sillä noin 10-15min välein sade yltyi ja meidän oli lähdettävä sisätiloihin lämmittelemään. Vähän ajan päästä sade loppui ja pian jo ripotteli ja taas satoi kaatamalla. Tämä tuntui olevan jatkuva trendi tällä rannalla. 

Itse nautin suuresti aaltojen katselemisesta ja kuuntelemisesta. Olen aina sanonut, että hienoimmat näkemäni aallot olivat Ranskan Normandiassa. Nyt näitä paikkoja on kaksi; Normandia ja Reynisfjara! Aallot olivat korkeita ja vaahdokkaita ja ylsivät pitkälle! Itseasiassa rannalla oli useampia varoituksia siitä, että aallot voivat yllättää ja virta viedä mukana nopeammin kuin huomaakaan. Rannalla on sattunut useita ”läheltä piti” tilanteita, tilanteita joita ei olisi tapahtunut jos ihmiset ottaisivat varotukset tosissaan. Myönnän, että itse todennäköisesti menin paikoittain liian lähelle rantaa, mutta jälkeenpäin ajateltuna ainakin pidin silmäni kohti merta suurimman osan ajasta. Meren kanssa ei ikinä pitäisi leikkiä, se on voima johon ihmisellä ei ole valtaa. Itseasiassa mikäli jotakuta kiinnostaa niin tämän videon katsominen antaa parenmman käsityksen näiden aaltojen vaarallisuudesta: https://youtu.be/cSgSMZsMh4A (kohta 2.00) ja Islantilaisen Regina Ragnarsdóttir:n blogista löytyy kirjoitus, jonka jokaisen rannalle reissaavan kannattaisi lukea! https://guidetoiceland.is/connect-with-locals/regina/extremely-dangerous-waves-by-reynisfjara-and-kirkjufjara-in-south-iceland

72gwl0mDQQCjwIh44PVyig_thumb_b75c.jpg

qPb9QaMSRZCW2VWuW0B16w_thumb_b773.jpg

UNADJUSTEDNONRAW_thumb_b75a.jpg

UNADJUSTEDNONRAW_thumb_b75b.jpg

weDY4jh5TQ2mmNnnUvajxw_thumb_b759.jpg

 

Matkastamme on vielä paljon kerrottavaa, mutta jätän tämän nyt tällä kertaa tähän ja palailen asian tiimoilta kesän jälkeen. Olemme nimittäin kahden päivän päästä lähdössä kahden viikon reissulle Tanzaniaan ja Keniaan. Sieltä palattuamme jatkamme kesälomaamme Kreikassa joten aikaa kirjoittelulle löytyy sitten myöhemmin! 

suhteet oma-elama matkat
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *