A Carrie Bradshaw Moment
Älä yritä. Kuitenkin saat salaa pikkasen kiksejä silloin, kun huomaat, että elämäsi on vähän niin kuin Sinkkuelämästä.
Kun ostat uuden mekon, vaikka vuokrarahojakaan ei ole jäljellä, kun onnistut loikkimaan vilkkaasti liikennöidyn kadun yli korkkareilla joten kuten järkevästi tai kun huomaat heittäväsi jotain yhtä kuolematonta kuin:
– “I love you, but I love myself more.” – Samantha
– “It takes half the amount of time you dated someone to get over them.” – Charlotte
– “I don’t believe in the Republican party or the Democratic party. I just believe in parties.”– Samantha
tai klassikko, sarjan lopetuslaini:
“But the most exciting, challenging and significant relationship of all is the one you have with yourself. And if you can find someone to love the you you love, well, that’s just fabulous.” – Carrie
Siinä sinä sitten pienenä maalaistyttönä ajattelet, että ai ai, tällaista se aikuisen naisen elämä siis todella oikeasti on ja tunnet samalla syyllisyyttä siitä, että olet niin monilla tasoilla niin pahasti massakulttuurin lävistämä.
Ai mitä? Että oliko minulla asiaakin väljähtäneiden Sinkkuelämää-muisteloiden lisäksi? Eipä oikeastaan. Halusin vain jakaa viimeisimmän Carrie-hetkeni – ja yhden syyslöydön.
Muistatteko sitä jaksoa, jossa ihana Aidan (siis todellakin kuulun Aidan-leiriin Mr. Bigin sijaan) kosauttaa Carrien kannettavan? Nooh, tein viime viikolla saman parhaan ystäväni MacBookille.
Kun edellispäivänä lähdin kiikuttamaan konetta huoltoon (tai lunastukseen, kuten myöhemmin sain kuulla), olivat Carrien neuvot kalliit. En löytänyt tietokonelaukkua mistään, mutta siinä minä(kin) seisoin lappuhaalareissa, tukka pörrössä ja muistin, mitä Carrie teki; kietoi konemurunsa pashmina-huivin pehmeään syleilyyn. Koska en omista kovin monta pashmina-asiaa, Acnen uusi huivi, punaviininen villajätti tarjoutui vapaaehtoiseksi.
Ja siihen se romantiikka sitten loppuikin. Ulkona satoi saatanasti. Liuikastuin. Yritin löytää mp3:stani hyvää taustamusiikkia melankoliselle kaupunkimaisemalle, mutta epäonnistuin. Sain huonoa palvelua. Haisin pahalle. Itkin.
Että sellainen tarina. Aika paska oikeastaan. Jos jaksaisin, deletoisin ja kirjoittaisin uuden. Mutta koska en jaksa, kysyn, onko kellään parempaa?