Lempi-ihmisiä ja Flow 2011
Se on siinä. Helsingin halittavimmat sisarukset Jenni ja Teemu.
Me ollaan Satakunnasta kaikki, kun oikein silmiin katsotaan. Siinä joukko raumlaissi ja mun harmaa Helmut Lang -mekko, jonka persuksiin kesä kulutti reiän jos toisenkin.
”Hirveen kiva tää Midlake, mutta nähäänkö myöhemmin tuolla oluterassilla?”
Ja perjantain ekasta keikasta siirrytääkin suoraan lauantaihin ja kesän kirkkaimpiin etkoihin. Mun huone, mun liljat, mun loman tauluviritelmät ja mun Jenni.
Kän juu viil thö lööv? Todellakin, Lauri ja Eve.
Etkot vai lestadiolaisperheen eteinen?
Ilvekset. Ai mitä silmäryppyjä? Sanoisin, että itelläs on! Ja ei, Henri (kuvassa oik.) ei ole poikaystävä, vaan täysin vapaa sinkkumies, jonka numeroa jaan mielelläni.
No niin, tää on taas sitä rakkautta. Näitä epäkuvauksellisia kavereita käy tietty vähän sääliksi; Voisivatko AP ja Essi edes yrittää näyttää maailman söpöimmältä pariskunnalta?
Lauantaipäivän asu: Cossin essumekko ja toppi, Selectedin laukku ja Rizzon nilkkurit. Enkä tosiaan ommellut mekkoa itse, niin kuin yhteensä kuusi tyyppiä arveli. Aika outo kehu etten sanoisi.
Huh, päästiin vihdoin ulos. Mutta rakkaus ei lopu kadullakaan. Saanko esitellä, Kruununhaan herttaisin kaksikko, kämppikseni Mikko ja kulta-Katri!
Perillä! Ria ja Jenna, rakkautta blogihistorian alusta asti. Äiti ja iskä eivät antaneet minulle pikkusiskoa, Helsinki antoi.
Tämä rakkaiden määrä alkaa jo hengästyttää. Sanat loppuvat kesken. Mutta siinä on mun Pauliina, yksi parhaista.
Kiitos Kanye.
Kiitos maailma.
Kiitos kaverit, vanhat ja uudet, ja te, jotka tervehditte vaikka vain sekuntien tai vilkaisujen verran. Oli hyvä nähdä.
Olin niin oikeassa. Se oli hyvä loma, olo, flow, pari kuukautta elämästä.
Eli ei kai mulla tässä juuri muuta, kuin että eikös lanseerata laadukkaan viihteen, oman ajan ja syvähengittämisen syksy 2011 alkavaksi?
KIIIITOS tästä kesästä. SE! OLI! HYVÄ!
(Viimeiset lauseet luetaan sillä kerhon loppulorusta tutulla intonaatiolla.)