Vuoden ensimmäinen asudokumentointi

Kappas. Heräsin tähän vuoteen tasapainoisena ihmisenä, joka laittaa aamulla Vivaldin soimaan ja siemailee  samalla limellä maistettua mineraalivettä. Kuuntelee kirkasvaloa ja vaihtaa sänkyyn puhtaat valkoiset lakanat.  Pysyy liikkeellä, koppaa mukaansa kahvin ja pari kaveria ja piiloutuu pakkasta ja kaupungin kollektiivista krapulaa elokuvateatteriin.

Vaatteet: Ketjuliikepainotuksella, ettei mene ihan keulimiseksi; H&M:n angoraneule ja villasekoitetakki, American Apparellin polvisukat, räsäiset farkkusortsit, Piecesiltä lahjaksi saatu huivi + Acnen Track-nilkkurit.
Tukka ja naama: Yön yli palmikolla levänneet edellisen päivän kiharat, Clarinsin sävyttävä meikkivoide, tummat voidemaiset rajaukset ja eteerinen katse, joka syntyy neljän tunnin yöunista.
Hyvä minä: Kaavut helvettiin! Pikkuruiset farkkusortsit eivät purista mahaa ja menevät jalkaan, vaikka joulu ja uusi vuosi puristavat reisistä. Se, että olen jaksanut lakata kynnet, kuuluttaa, että näin sitä vain ollaan kuulkaa elämässä kiinni.
Parannettavaa: Etsintälistalle lisätään uudet ehjät ylipolvensukat, kirkas värisävy tukan tyveen  ja luonteva suhtautuminen tähän meikä kelaa meikää ja teikä kuvaa meikää -konseptiin.

Tiistai-iltapäivän jorausbiisin työpisteiden ääreen jumiutuneille perseillenne tarjoaa: Jenna

Kiitos kuvista Pauppeli