Hesari ja matka itseeni.

Istun keittiössä, pöydän ääressä. Olen isovanhempieni luona, olen lukenut jo aamulla tulleen Hesarin ja tunnen itseni nyt hiukan viisaammaksi ja samalla hiukan masentuneeksi kun työpaikkailmoituksista yksikään ei olisi ollut lähellekkään minun tasoiseni, tai no siis enitse olisi ollut tarpeeksi pätevä.

Tyttäreni istuu vieressä ja katsoo tabletilta lastenohjelmaa ja syö keksiä. Ja nyt kukkahattu tädit kaivoivat talikot kaapeistaan ja lähtivät kohti tätä taloa lasu ilmoituksia samalla näpytellen. Mutta oli miten oli, olen sitä mieltä, että olen itsekin ansainnut pienen hetken omaa rauhaa ja ainoa millä sitä saan tällähetkellä on lahjonta.

Hesaria lukiessani ja viisastuessani tajusin, että en tiedä mitä haluan elämältä. Tiedän siis kyllä, että mikä haluan olla isona, mutta en tiedä mitkä on muut tavoitteet elämässä, en tiedä mistä unelmoisin työ saavutusten lisäksi. Elämä kuitenkin on muutakin kuin työtä ja äitinä olemista. Olen myös vaimo, rekkamiehen vaimo ja en edes muista koska viimeksi olisimme oikeasti panostaneet suhteeseemme, ja siis tällä tarkoitan esimerkiksi yhteisiä harrastuksia tms.

Olemme kyllä onnellisia, emmekä ole eroamassa, mutta kyllähän se pitäisi panostaa parisuhteeseen, avioliittoon. Me kumpikaan emme ole romanttisia ihmisiä, todennäköisesti oksentaisin vähän jos joutuisin istumaan kynttilän valossa, viinilasi kädessä keskustellen tunteista.

Hesari myös antoi minulle ajatuksen. Blogi. Ja se, että vuosi 2017 voisi olla se vuosi jolloin kliseisesti etsin itseni, itseäni. Päätän tai löydän sen mitä halaun elämältä. Sisustan kodin mieleisekseni käyttämättä siihen liikaa rahaa, tosin minulla ei juuri olekaan rahaa. Laihduttaisin muutaman kilon.

Koska blogia kirjoittaessa on tavallaan pakko pitää lupauksistaan kiinni,ettei vaikuta feikiltä lukijoiden silmissä (kyllä, uskottelen itselleni, että tulen saamaan paljon lukijoita), niin ajattelin kirjoittaa ja ottaa kuvia tästä ”Matka itseni löytämiseksi ja jotain muuta jännää 2017” projektista.

Pahoittelut lukuisista kirjoitusvirheistä, lupaan parantaa ensi kerralla. Ja etukäteen pahoittelut huonosta huumorista, ja mielipiteistä.

Suhteet Oma elämä Vanhemmuus Ajattelin tänään