Lisäenergiaa ja ruotslaista rikoskirjallisuutta

mun kahvin-ja energiajuomienkulutus kasvaa samaa tahtia puiden kaljuuntumisen kanssa. Yhä useammin huomaan valitsevani kirjan, tai läppärien kansissa odottavan fiktiivisen todellisuuden kylmäksi ja sateiseksi käyneen ulkomaailman sijaan. Syksy on ehkä mun lemoivuodenaika ja siihen on muitakin syitä kuin Ruger hauerin lohdullisen melankolinen Marraskuu-biisi, sekä iätön Muumilaakson marraskuu-kirja. 

Syksy on teatteriesityksen väliaika. Kohdevalot sammutetaan ja esiintyjät poistuu lavalta. Tarina pistetään pauselle. Mutta en mä sanoisi, että se on huono juttu. Kyllähän niitä väliaikoja aina välillä tarvitaan. Siinä ehtii juomaan kahvit ja verrytellä kipeytynyttä selkää, sekä ehkä jopa lukea muutaman romaanin ja syventyä ruotsalaisen rikossarjan juonikuvioihin. 

102.jpg

103.jpg

144.jpg

Juurikin noiden edellä mainittujen syiden takia syksy on ehdottomasti paras aika lukea, tai tässä tapauksessa kuunnella kirjoja. Noin viikko sitten päätin syysloman kunniaksi ottaa vastaan Bookbeat nimisen kännykkäsovelluksen esittämän tarjouksen kahden viikon ilmaisesta kokeilujaksosta ja tykästyin ohjelmaan heti. Huomasin, että lapsuuden jälkeen unohduksiin jääneet äänikirjat ovat oikeastaan oikein mukavaa vaihtelua perinteisille kirjoille. 

Lars Keplerin Hypnotisoija osoittautui juuri sopivaksi teokseksi aloittaa äänikirjojen kuuntelu. Juoni oli sen verran kiinnostava ja nopeatempoinen, ettei keskittymiseni pahemmin ehtinyt herpaantumaan kuunnelmasta. Kirjan päähenkilöstä, rikoskomisaario Joona Linnasta tuli vakituinen seuralasieni koulumatkoille ja koiranulkoilutuslenkeille. Edes lukijan tasainen ja miellyttävä ääni ei riittänyt vaivuttamaan minua uneen aamubussissa. Sen verran verinen ja hyytävä kokemus Hypnotisoija oli. 

Kirjassa oli paljon väkivaltaa, toisinaan jopa enemmän kuin juonen kannalta edes oli tarpeellista. Mitä muutakaan voi odottaa dekkarilta, joka alkaa siitä, kuinka poliisisit löytävät kokonaisen perheen raa-asti tapettuna ruotsalaisesta rivitaloasunnosta. Ainoa verilöylystä hengissä selvinnyt näyttää olevan perheen pahasti haavoittunut poika Josef. Syyllisen selvittääkseen Joona Linna kutsuu apuun hypnotisoinnin asiantuntijan, Erik Maria Barkin, joka saa tehtäväkseen hypnotisoida pahasti traumatisoituneen Josefin kertomaan johtolankoja rikoksesta. Juoni etenee hyvää vauhtia ja kiinnostavana usean kertojan ja runsaiden takaumien värittämänä. Tarinan edetessä selvitettävien rikosten määrä vain kasvaa juonen muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi ja jännittävämmäksi. Toisinaan jouduin jopa pistämään äänikirjan pauselle kuumotellakseni hetken itsekseni ennen kuin kykenin taas jatkamaan kuuntelua. 

Joona Linnan lisäksi päähenkilöinä toimivat hypnotispoija Erik Maria Bark, sekä hänen taidegalleriaa pyörittävä vaimonsa Simone ja teini-ikäinen poikansa Benjamin. Mielestäni päähenkilöt olivat sympaattisia ja samaistuttavia kaikkine tunteineen ja vikoineen. Henkilöhahmoja ei oltu unohdettu vaikka juoni olikin selvästi nostettu etusijalle kirjaa kirjoittaessa.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *