Läksärifiilliksissä

Niin kävi muuttaessamme takaisin Belgiasta Suomeen. Vaihtaessani lukioon Helsinkiin. Muuttaessani opiskelemaan Turkuun. Lähtiessäni vaihtoon Peruun. 

Jokaisen uuden muutoksen kohdalla huomaan, ketkä ovat tärkeimpiä ystäviäni. Olen lopulta yhteydessä vain niiden kanssa, keiden jutut minua aidosti kiinnostaa ja ketkä haluavat tietää mitä minulle kuuluu. Näiden tyyppien eteen jaksaa järjestää aikaa näkemiselle ja kuulumisten vaihtoa varten. Oli sitten skypen kautta tai IRL. Eihän sitä kannata ylläpitää ystävyyssuhteita, jotka vie enemmän voimia kun antaa niitä lisää.

Vietin lauantai-iltaa läksäreitten merkeissä ja pääsin fiilistelemään hyvien frendien kanssa kymmenen päivän päästä tulevaa lähtöäni. Jotkut olivat tulleet Turusta asti paikalle tätä iltaa varten ja oli ihana nähdä kuinka porukka näyttii viihtyvän. Valmistelun tohinassa ja illan houstaamisen lomassa unohdin ottaa valokuvia, niin paljon riitti vilinää ja vilskettä. Ja sehän taitaakin olla sen hyvin vietetyn illan merkki.

Minulle merkitsi paljon se, kuinka moni pääsi paikalle. Valitettavasti kerään ystävikseni yhtä reissaavia tyyppejä kuin olen ehkä itse, ja maailmalla palloilun vuoksi jokuset rakkaat jäivät pois pippaloista. Mutta turha kai sitä on valittaa, kun on välillä itsekin samanlainen reissaajaleidi!

Istuimme iltaa meillä, kunnes siirryimme keskustaan Puttesiin, jossa me pilkkuun asti biletimme. Lyhyiden yöunien jälkeen selviydyimme eräiden ihanaisten typyjen kanssa vielä brunssille analysoimaan yhdessä viettämäämme iltaa. Testasimme bistromaisen Southparkin brunssia, emmekä kyllä jääneet tyytymättömiksi! 

Frendit oli varanneet pöydän neljälle ja se kannatti. Koffariin tultuamme kävi selväksi, että tähän raflaan ei helposti pääse brunssailemaan sunnuntaina spontaanilla ilmestymisellä. Aamupalan ja lounaan kombinaatio oli huippu ja ruoka houkutteli paikkalle useita onneaan testaavia pienseurueita jonottamaan pöytää. 

Kasvispainotteinen ruoka oli maukasta ja herkkusuulle jälkkäritarjonta oli kohdillaan. Ahmimme itsemme ähkyyn täyteläästä munakkaasta, aasialaistyyppisestä coleslawsta, herkullisista pannareista ja täydellisen suklaisesta kakusta. Vältimme laskemasta kertoja, kuinka monesti lähdimme uudelle täydennyskierrokselle hakemaan lisää (kuusi kertaa?). 

Southparkin tarjonta on mielestäni hintalaatu-suhteeltaan todella hyvä, ja ilmapiiri ravintolassa oli auringon paistaessa lämmin ja tunnelmallinen. Brunssi muistuttaa paljon aiemmin paikalla sijainneen Fannyn brunssia, ja epäilimme samojen omistajien edelleen pitävän paikkaa pystyssä. Lähdimme ruokailutuokion jälkeen vielä pienelle digestiivikävelylle, ennen kuin tiemme taas erkanivat. Brunssi tyttöjen kesken täydensi läksäreitteni fiilikset. Olen onnellinen erityisesti siitä, keiden kanssa pääsin viikonloppua viettämään.

Huomaan, että ne rakkaat ystäväiset pysyy pitkienkin taukojen jälkeen. Eiköhän he ole vielä paikalla, kun selviydyn takaisin pienen laiffini seuraavasta käänteestä.

 /I spent the weekend with my closest friends, enjoying our last time together at my farewell party. I am touched by how many were able to come as some arrived from 200 km away from Helsinki just for the evening. I saw most of the guys for the last time, as I am leaving Finland in ten days. On sunday we had an awesome brunch at this californian style bistro-restaurant, and now I am off to spend my last moments home!

Pus