Apartheidista toisenlaiseen rotusortoon

Miltä näyttää apartheidin jälkeinen Etelä-Afrikka? Virallisesti kokonaisvaltainen rotusorto on poistunut, mutta tilanne ei ole tasa-arvoinen. Tämän huomaa päivittäin arjessa ja siinä kuuluisassa bisneslaiffissa. Vaikka rotujen välisiä levottomuuksia ei pahasti esiinny, on luottamus eri väristen kesken vähäistä.

Seuraa pieni poliittisempi päivitys tälle keskiviikolle.

Apartheid päättyi vuonna 1994 ja siitä lähtien ANC on pysynyt johtavana puolueena, jota moni äänestää historiallisista sovintosyistä, usein kiitollisuuden velassa. ANC hallitsee edelleen maata mutta heikosti, johtaen kansan yhä syvempään ahdikoon. Köyhyys, syrjäytyminen, eriarvoisuus ja 25 % työttömyys aiheuttaa turhautumista ja pahoja protesteja.

Tyytymättömyyteen hallitus pyrkii vastaamaan B-BBEE-lainsäädännöllä (Broad-based Black Economic Empowerment).

Maan johto on pitkään tuonut ilmi ajatusta, että ulkomaalaiset ovat Etelä-Afrikalle ongelma, jota täytyy kontrolloida. Ulkomaalaiset vievät paikallisten työt, kodin ja turvan. Ulkomaalaiset olivat myös taustalla päättämässä historiallisesta rotusorrosta. Niimpä nyt on tullut pay-back time, ja aika tukea sorrettujen asemaa.

Etelä-Afrikan hallitus on keksinyt B-BBEE kriteeristön, jota yritysten täytyy noudattaa. Ihmettelin alkuun  ”triple B-E-E”-herjaa, josta kaikki puhuu, kunnes ymmärsin lainsäädännön vaikuttavan koko kansaan, myös expatteihin. Kyseessä on työkalu, jolla hallitus pyrkii parantamaan heikossa asemassa olevien, erityisesti mustien, asemaa yritys- ja työelämässä. B-BBEE pitää sisällään luokituksen, jolla mitataan yritysten sisäistä mustaa omistajuutta, mustien koulutusta ja mustan liiketoiminnan kehitystä. Jokainen yritys luokitellaan sen mukaan, paljon yrityksessä työskentelee mustia. Huono luokitus (kun töissä pääosin valkoisia) johtaa sakkoihin ja mahdottomaksi muuttuvaan liiketoimintaan. Julkisen puolen kanssa toimimisen saa unohtaa.

Työnhaussa B-BBEE-lainsäädäntö korostuu. Kun sopivaa henkilöä haetaan pestiin, täytyy yrityksen läpikäydä järjestelmällinen prosessi. Ensisijaisesti on valittava työhön etelä-afrikkalainen musta nainen, toissijaisena paikallinen musta mies. Järjestys jatkuu: paikallinen värillinen nainen, paikallinen värillinen mies, paikallinen intialaistaustainen nainen, paikallinen intialaistaustainen mies. Vasta sitten valinta on kohdistettava paikalliseen valkoiseen naiseen, sitten mieheen. Ulkomaalaiset työnhakijat ovat viimeisenä listalla.

Työntekijän valinnassa järjestys muuttuu ainoastaan, jos työnhakijalla on todistaa erikoisosaamista, josta on ainutlaatuista hyötyä työpaikkaa ajatellen. Muuten yrityksen täytyy käydä järjestys läpi, ellei halua B-BBEE-luokituksensa huononevan.

B-BBEE -luokitus on välttämätön edellytys julkisen sektorin kanssa toimimiseen, ja kriteeristöä mitataan säännöllisesti. Virheellisestä luokituksesta tai sen kiertämisestä rangaistaan, vaikka yritykset täällä tuntuukin pelailevan luokituksilla partneroitumalla tytäryhtiöihin, jotka täyttää säännösten vaatimukset. On yrityksiä, joilla on täydellinen luokitus kiitos 100 %:sta mustien naisten johtajuudesta, ja joiden ainoana tavoitteena on tehdä voittoa ”emoyhtiöihin liittymisestä”. Tällaisiin firmoihin yhdistymisellä emoyhtiön ei tarvitse muuttaa henkilöstöään tai investoida työntekijöidensä koulutukseen enempää. Yritysten yhteenliittyminen on pieni paha suhteessa siihen, että joutuisi maksamaan kalliita sanktioita, ja joutuisi hallituksen mustalle listalle.

Ikävintä on, että luokitussysteemi vaikuttaa suoraan kansainvälisiin projekteihin. Kriteeristön luokitusta kiristetään jatkuvasti, eikä mikään yritys voi tulla tänne huomioimatta systeemiä. Ulkomaalaisten on partneroiduttava paikallisten tekijöiden kanssa. Käytännössä yritykset palkkaa ihmisiä, joilla ei ole lorvailun ohella muita työtehtäviä. Johtotehtäviin taas valitaan tyyppejä, joilla ei ole mitään pätevyyksiä. Paikalliset valkoiset, yleensä ne korkeakoulutetut, muuttaa ulkomaille parempien työmahdollisuuksien perässä. Ulkomaalaisilla on hankaluuksia löytää duunia elleivät ole kutsuttuja erityistehtäviin – ja sitten hekin jo muuttavat pois.

Tällä välin korruptio pahenee, talous kärsii ja Etelä-Afrikan asema huononee. Apartheidista ollaan ehkä päästy eroon, mutta tilanne on kaukana tasa-arvoisesta. Nyt ollaan vastakkaisessa asemassa: suositaan mustia ja sorretaan valkoisia. Ollaan siirrytty yhdestä ääripäästä toiseen ja sitä epäilee, onko tämä tilanne yhtään parempi.

Kriteeristöjen ansiosta ei edelleenkään näe siivoojina valkoisia tai paljon mustia toimitusjohtajia. B-BBEE- lainsäädäntöä ei aina noudateta, ja yritykset kiertävät kriteeristöjen vaatimuksia taktisilla siirroillaan. Sehän se vasta rehellistä onkin.

Ensi viikon vaaleissa nähdään, jatkuuko ANC:n kultainen tie johtopuolueena. Puolueen esikuva, tämän hetkinen presidentti Zuma, joutuu vihdoin ainakin maksamaan velkansa. Tämänhetkinen tila ei ainakaan ole kestävä, ja saa nähdä mitä tulevaisuus tietää.

”Humanity was born in Africa. All men, ultimately, are Afrikan.”

Pus