Pohjoismaalais-afrikkalaiset rapujuhlat

Mitä odottaa, kun tulee kutsutuksi rapujuhliin Etelä-Afrikassa? Ei mustatorvisienikeittoa, niitä jokirapuja, eikä turhan vaaleaksi paahdettua leipää. 

Viime perjantaina oli ohjelmassa enemmän kuin koskaan juomalauluja ja perinteisiä tansseja, enkä muista pippaloineeni hetkeen yli kuusikymmenhenkisesti rapujuhlissa jättikatkaravunpyrstöjuhlissa yhtä kansainvälisessä seurassa. Meitä oli suomalaisia, etelä-afrikkalaisia, tanskalaisia, ruotsalaisia, hollantilaisia, norjalaisia, liettualaisia ja virolaisia. En muuten muista myöskään koskaan ennen laulaneeni helan gåria introineen työkumppaneiden ja pohjoismaiden edustuston väen kanssa.

Kyseessä olivat Nordic South African Business Associationin etelä-afrikkalaisiksi rapujuhliksi naamioidut bisneskekkerit. Juhlat pidettiin ylellisesti Johannesburgissa Wanderers Clubin yli satavuotiaan vanhan kartanon tiloissa, ja kutsuttuina olivat kaikki Pretorian ja Johannesburgin alueen tärkeimmät henkilöt. Eli tietenkin me tärkeimmät pohjoisten maiden kohtalontoverit Etelä-Afrikassa.IMG_2064.jpg

Emme yllättävästi päässeet tällä kertaa nauttimaan pohjoismaalaisia rapuja logistisista syistä, mutta fisujen ja merten ötököiden -täytteinen menu upposi ainakin erinomaisesti Afrikan Ainolle. Niinkin hyvin, etten ehtinyt kuvaa napata muista kun leivistä, niin nopsaa ruuat hävisivät lautaselta.

 

Nordic-South African crayfish party menu

Starter: Charcuterie Platter and Salmon Gravlax

Main: Steamed Prawns served w/ Skagen Dressing and Hassel Black Potatoes

Dessert: Chocolate Trio

/Served with local South African Wine

 

. IMG_2068.jpgOli hauska seurata, kuinka ikähaitariltaan sekalainen poppoomme juhli iloisesti keskenään, ja pääruokaan mennessä desibelit olivat nousseet jo äärilukemiin. Vähän väliin aina huudettiin yksi kansalaisuus ääneen, ja jokaisen tuli laulaa spontaanilla vuorollaan oman maan snapsilaulunsa. Jokainen vuorollaan, ja edellisiä laulajia kovempaa. Vaikka meitä finskejä oli paikalla vain viisi, niin pärjäsimme oikein mainiosti. Ruokapöytäkunnittain sai myös huutaa lauluvuoroja, eikä meidän nuorisopöytä jäänyt hiljaiseksi.

Erimielisyyttä aiheutti myös laulujen lyriikat, jotka pääosin ruotsalaiset järjestäjät olivat yksimielisesti päättäneet pitää kotikielellään, vaikka laulut olisivatkin olleet norjalaisia ja suomalaisia. Miksi nyt pilata vanha kunnon Silja Line Special ja pistää laulukirjaan sanat pelkästään ruotsiksi?

Illan edetessä porukka villiintyi tanssilattialle ja parit polkat ja viuhut tanhuttuamme saimme myös opetella zulutanssin askeleita, heikolla menestyksellä. To the left, then to the right ei riittänyt ohjeiksi, kun jo törmäilimme toisiimme ryhmämuodostelmassa. Välillä mietin olinko eksynyt opiskelijabileisiin, niin kovaääniseksi ja vauhdikkaaksi meno yltyi.

IMG_2080.jpg

Virallisen osuuden jälkeen, jonka aikana en muuten lopulta antanut yhtäkään käyntikorttia kellekään, päädyimme extempore jatkoille. Nuorimpana osallistujana mulle nakitettiin vastuu jemmata puoliksi jäänyt snapsipullo kassiin (okeiiiiii) ja sisään baariin (hupsiiiiii) ja naureskelin itsekseni illan kohtaloa.

En ihan ensimmäisenä ajatellut, että bisnesillallinen päätyisi aamuun asti klubittamiseksi ja vaikka klubitimme ”nuorisoporukalla”, oli termi meidän porukkamme tapauksessa suhteellinen käsite. Klubilla nuorisoporukkamme bilettäjien ikä vaihteli kahdenkymmenen ja viidenkympin välillä. Oli vain hauskaa juhlia vähän värikkäämmässä seurassa.

IMG_2090.jpg

IMG_2094.jpg

IMG_2128.jpg

IMG_2118.jpg

IMG_2130.jpg

Mikä oli parasta näissä jättikatkaravunpyrstöjuhlissa? Lähdin kotiin ilman haavoja sormissa, ilman tilliä hampaissa ja totesin, että vaikka ikää tulee karttumaan se ei tarkoita, että täytyisi aikuistua vakavaksi tylsäksi rouvaksi. Ja jos muuten ihmettelette kuvissa esiintyvää jättimäistä persiljakimppua, kyseessä on mun baariinkin jemmattu hääkimppu. Vaarana näköjään tällaisissa iltamissa on lupautua naimisiin hollantilaisen kanssa, sormuskin löytyi vasemmasta nimettömästä aamulla. Ehkä mut löytää ens vuonna sitten Amsterdamista?

 

//In Summertime, the whole Nordic gets crazy about organizing traditional crayfish parties, which are traditional eating and drinking celebrations in August-September. It is like the start of a new era, the cold is just around the corner, and you must celebrate Summer for the last time with your close friends and family before it gets too cold and dark. The parties are known as the celebreation of drinking songs, and this part we didn’t forget last Friday, when I was invited to a Nordic-South African Crayfish party. Instead of crayfish, we had prawns and carpaccio. Instead of traditional Akvavit vodka, we had a local vodka. We didn’t dance Nordic but Zulu dance and went clubbying with colleagues and fellow Nordics. Not a very traditional crayfish party this time?

 

Pus

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *