Tämä kesä näin.

Kun ei ole pysähtynyt kahteen viikkoon, ja äkkiä tekee niin (vaikka ei ole vieläkään päässyt reissuiltaan ihan rauhassa, ihan omaan kotiin asti), tekee mieli kirjoittaa. Keriä auki. Aloittaa taas uusi blogi, yrittää edes.

Nyt on kai se lehdissä puitu ja ennustettu trooppinen kesäyö, en saa unta vaikka väsyttää, en saa otetta vaikka olen paikoillani pitkästä aikaa. Lapsuudenkodin tuttu tuoksu ja vielä tutumpi, keltakukkainen täkki, jonka alle olen kääriytynyt ja luvannut itselleni rauhoittua nyt hetkeksi. 

Viimeiset kaksi viikkoa olen istunut busseissa ja junissa, terasseilla ja baareissa ja kadunkulmissa, siltojen alla ja mattolaiturilla aamunkajossa, kavereiden sohvilla ja lattioilla ja asemilla ja nurmikolla ja kivellä ja kainalossa. Olen juonut liikaa olutta ja unohtanut syödä, juhlinut, tanssinut kunnes olen hikinen ja uupunut, antanut levyjen ja ihmisten pyöriä, pyöriä, pyörinyt mukana, värjännyt hiukseni vaaleanpunaisiksi, kohdannut entisen heilan ja jokakesäisen kivun, sisuuntunut, tutustunut ihmisiin aamuöisillä kaduilla, puhunut vanhoista suruista ja uusista peloista, unelmoinut, polttanut liian monta savuketta, levittänyt pohjamaalia niin että mekko on täynnä roiskeita, nauranut, laulanut, tahtonut kaiken ja pelännyt pyytää mitään, suudellut kaveria ja ventovierasta, valvonut aamuun monta vuorokautta putkeen, matkustanut taas, paikallistanut katujen nimiä vieraassa kaupungissa puhelimen kanssa, tavannut ja halannut monta ystävää, istunut yksin oluella vanhojen miesten ja kynttilänvalon kanssa odottamassa kyytiä taas seuraavaan kohteeseen, istunut autossa ja katsonut kuinka auto lävistää usvan ja aamun ja tulee vähitellen valoisaa, uinut suolammessa herännyt painajaisiin, itkenyt tyynyyn, järkyttynyt uutisista, ollut äkisti yhtä aikaa täynnä aivan uudenlaista toivoa ja toisaalta täynnä uudenlaista uupumusta.   

Eikä tämä kesä ole vielä ohi. Ei, vaikka hämärä on jo erilaista iltaisin ja uniin ja ajatuksiin hiipivät jo työt ja syksyn seepiansävy.

Ei tämä kesä ole vielä ohi. Ollaan vielä hetki näin. Irti. 

 

 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *