vähitellen alan uskomaan

Edelliseen vielä palaten, että niin se yksi pirun särkylääke vaan pääsi pelästyttämään. Lauantai-aamuna alkoi pieni verenvuoto, joka uusiutui vielä yöllä sekä maanantai-aamuna. Maanantain edetessä tuli myös vatsakivut ja loppuenlopuksi pääsin päivystykseen näytille. Loppu hyvin kaikki hyvin, ultrassa näkyi pieni sydämen syke oikealla paikallaan, verenvuoto johtui ilmeisesti todella herkistä limakalvoista. Ibuprofeiinilla ja vuodolla ei ollut tälläkertaa mitään yhteyttä, mutta lupaan silti että popsin jatkossa vain ja ainoastaan parasetamolia – mikäli on pakko mitään pillereitä popsia.

Päivystysultran jälkeen olen pikkuhiljaa alkanut uskomaan, että siellä on ihan oikeasti joku. Joku joka kasvaa ja kehittyy. Kyllä se edelleen tuntuu epätodelliselta, mutta pikkuhiljaa se epä poistuu siitä ja todentuntuisuus valtaa alaa. Tänään hänen pitäisi olla vajaa kolme senttinen ja painaa jo muutamia grammoja. Kreisiä.