Pingviininä kaupungilla

Oikeastaan mun elämä on pelkästään mun omaa aikaa, toistaiseksi ollut ainakin. Tänään sitä vain on konkreettisesti useampi tunti, kun mies (toimikoon blogissa nimellä A) on ollut koko päivän asiakkaiden kanssa ja nyt vielä illaksi lähti toiselle paikkakunnalle. 

Menin A:n kyydissä kaupungille puolen päivän aikaan ja ajattelin rauhassa vähän kierrellä ja katsella. Mun lompakko on melkoisen kevyt tällä hetkellä, joten jouduin vain kiusaamaan itseäni vauvanvaateosastoilla. Etsin A:lle vuosipäivä/synttärilahjaa, mutten nyt vielä raaskinut ostaa mitään. Vielä on kuitenkin pari viikkoa aikaa hankkia jotain pientä kivaa. Jos vain jaksan enää lähteä kaupungille vaappumaan! 

En siis viettänyt kaupungilla aikaa kuin jonkun 2 tuntia ja sekin tuntui jo liian pitkältä. Kiertelin ensin hetken kirpputorilla ja siitä kun lähdin kohti ensimmäistä vaatekaupparykelmää, niin ikävästi alkoi kyllä supistella. Istuin hetkeksi sitten penkille niin olo helpotti. Katselin jonkun aikaa kaupoissa ja etenin seuraavaan kauppakeskukseen, taas vain etsimään istumapaikkaa. Menin Café Picniciin paahtopaistipatongille (nammmm) ja katselin vain ohikulkijoita. Ihan valtava määrä vaunuttelijoita ja pikkulapsia liikenteessä. Viereisessä pöydässäkin istui joku perhe, joilla oli sellainen vuoden ikäinen muksu. Aivan hirveä huuto ja kapina päällänsä, sitähän se tulee joskus meilläkin sitten olemaan. Parin vaatekaupan läpäisyn jälkeen olin jo ihan kypsä lähtemään kotiin. Hain ruokakaupasta suklaata ja pakastepizzan illalliseksi. Kassajonossa oli ihan kivikovana masu. Ihanan ruuhkabussikyydin jälkeen olin vihdoin kotona eikä enää käynyt mielessäkään josko olisi koiraa lähtenyt käyttämään. Olin ihan tööt ja otinki parin tunnin päikkärit. 

Kirpparilöytöjä oli tarkoitus kuvata kun oli vielä valoisaa, mutta enpä paljon jaksanut. Löysin pitkään etsimäni tiikkisen tarjottimen, vähän pienehkön tosin, mutta aito ja vain 2,50€. Edellinen sellainen on tuollainen jäljitelmä, mutta kotimainen kuitenkin. Löytyi myös kolme söpön pinkkiä Sarviksen muovilautasta yhteensä 1,5€. Oon jotenkin ihan rakastunu Sarvikseen ollu jo pitkään, mutta ostan sitä vain jos löydän oikeasti halvalla hyväkuntoista. Tuolla kyseisellä kirpparilla harvoin on lastenvaatteita. Johtuu varmaan kapeista käytävistä ja muutenkin ahtaasta tunnelmasta, ettei pikkulasten vanhemmat jaksa kulkea siellä vaunujen kanssa. Nyt oli kuitenkin muutama pöytä, joissa oli ihan vauvajuttujakin. Yhden itsetehdyn mustavalkoraitaisen trikoopipon ostin 0,5€:lla. Se on varmaan ihan sopiva pikkuvauvalle. Tulevaisuuden lastenhuonetta ajatellen löytyi kirjahyllyyn eurolla sellainen Löytöretki-sarjan Värien maailma -kirja. Ja A:lle synttärilahjaksi sellainen yksi toisenlainen kirja, josta laitan ehkä joskus kuvan sitten, kun se on niin kiva. 

Mutta enpä ostanut kaupoilta yhtään vauvanvaatetta vaikka montaa kappaletta kädessä käytin!

Pusi pusi, nyt Salkkarit. 

puheenaiheet hopsoa