PARHAIMMAT PÄÄTÖKSENI

Hei, ihanaa, että oot jälleen lukemassa mun jorinoita täällä blogissa. Mulla on ollu tänää ihan okei päivä. Tässä mun pienessä elämässä tapahtu hetki sitten todella iso asia, joka järkytti mun mieltä. Niinkun useimmat teistä lukijoista mua instassa on seurannut, niin on voineet päätellä, että nyt koetellaan. Kaikki on kuitenkin nyt hyvin. Mun kroppa ja keho on vaan todella sekasin tästä tapahtuneesta ja huomaan, että oirehdin vielä stressin jälkimaininkeja vatsalla. Äärettömän huono olo koko ajan ja ei oikein maistu ruoka. Kyllä se tästä hiljalleen. 

Mutta aina kaikesta ikävästä seuraa tuplasti hyvää, joten siksi en ajatellut nyt kylvää mun blogiini ikävää, vaan keskittyä positiiviseen! Me suomalaiset ollaan jo perusluonteeltamme todella masentunutta kansaa ja kaikkea ajatellaan, mitä jos. Tai, että ääh eihän se nyt mikään iso juttu ollu, kuhan vaan nyt jotain tein. EI,  ole ylpeä siitä, mitä olet saanut aikaan. Jokainen meistä täällä maanpäällä olevasta ajasta mokaillaan. Se on jo vanha juttu. Se mihin tahdon keskittyä nyt on ne päätökset, mistä mä oon ylpeä. Rupesin tuossa hetki sitten pohtimaan näitä päätöksiä ja oli jotenkin tosi nihkeetä. Oli vaikea keksiä mitään, mistä olis jotenkin erityisen ylpeä. Sit vaan päätin, että nää jutut, mitkä mulle merkkaa edes sen ajatuksen verran, on isoja. Nää päätökset on vienyt mun elämää vaan parempaan suuntaan, kehittänyt mua ihmisenä ja tuonut mulle onnea. 

IMG_2580.JPG

 

KOULUJEN KÄYMINEN

Vau, so boring. Ihan sama, jos sä ajattelet niin. Mä oon kaikesta huolimatta käynyt mun koulut aina vähintään hyvillä arvosanoilla. Nekin hetket, mitkä paino mua alaspäin ja olis tehnyt mieli luovuttaa koko elämän suhteen. Mä kävin mun koulut loppuun asti. Mulla on ammatti. Vaikka tää elämä riepottelis mua minne, niin mulla on aina ammatti mihin palata. Mä tiesin jo sillon, kun teininä asiat ei mennyt ihan niin ruususesti, että en tahdo olla se, joka jätti koulut kesken tai mateli sen läpi just ja just läpipäässeenä. Mä halusin tulevaisuuden. Mä oon ylpeä siitä, että pimeinäkin aikoina mä pystyin näkemään pidemmälle. 

ALKOHOLINKÄYTÖN LOPETTAMINEN 

Mä en edes keksi, kuka vois nähdä tässä jotain negatiivista. Mun päätökseen johti oikeastaan kolme todella isoa syytä. 1. Terveydelliset syyt. 2. Eettiset syyt. 3. Se ei vaan sopinut mulle. Ensimmäisen syyhyn on tuskin mitään lisättävää. Tällä hetkellä mun sydän ei vaan kestä alkoholia tai muutakaan suurta energiamäärää sisältävää ainetta. Olis typerää altistaa sitä sille ehdointahdoin. Syy kaksi on henkilökohtasesti mulle tärkeä. Mitä lähempänä Jumalaa mä oon, sitä enemmän mä etsin Hänen tahdonmukaista elämää. Tätä päätöstä ei ole edes tehnyt tiukkaa olla ”noudattamatta”. En olisi ilman terveydellisiä syitä täysin absolutisti, voisin juoda ruuan kanssa lasin viiniä tai sauna siiderin, mutta raja humaltumiseen on tullut. Syy kolme. Ne muutamat vuodet kun etsin itseäni ja elin elämää holtittomana niin tuli todistettua surullisen monta kertaa, kuinka alkoholin juominen ei koskaan tuonut mun elämää mitään hyvää. Mä oon niin siunattu ja onnekas, että mulle ei koskaan sattunut mitään, vaikka kaikki ainekset niihinkin olisi olleet olemassa. Mun päätöksellä mä pidän myös itseni turvassa. Vaikka mä olisinkin vastuullinen alkoholinottaja, ei tarkoita että muut ovat. Juomalla itse altistan itseni tälläisiin tilanteisiin, missä oma tiedostamisenkyky hämärtyy. 

PARISUHDE

Jee, tämä pätkä on sitten niin siirapilla varustettu, että varokaa. Osa ehkä ihmettelee, että miten tää kuuluu kategoriaan päätökset. Haluun avartaa tätä hieman, niin pääsette kartalle. Parisuhde on yleisenä käsitteenä aina ihana ja tavoittelemisen arvoinen asia. Koskaan se ei ole kuitenkaan helppo. Parisuhteessa on jaettava asioita ja oppia hyväksymään toinen kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. Mä oon niin onnellinen ja ylpeä, että tähän parisuhteeseen oon menneisyydestä ja jokaisesta ylä ja alamäestä asti aina uskonut. Mä oon alusta alkaen päättänyt antaa itsestäni toiselle palan minusta ja omasta heikkoudesta. Se, että voi olla täysin avoin ja ”alasti” on suuren luottamuksen lopputulos. Päätös satsaa suhteeseen on vienyt ja kasvattanut mua ihmisenä siihen suuntaan, mihin mä toivon olevani menossa tulevaisuudessakin. Ja musta tähän kohtaan sopii Elastisen uusimmasta biisistä ”supervoimii” 
Mun pimee puolta noi ei saa nähä, mut sä saat siitä enemmän ku tarpeeks, ja on se molemmille rankkaa, mut aina vaa jotenki sä skarppaat. Ja kun mä hajoon sataan osaan rikki, sul on taika niistä kasaa mosaiikki”

IMG_2509.JPG

 

TUNTEMATTOMIEN IHMISTEN KOHTAAMINEN JA ROHKAISEMINEN

Mä oon vähän sen tyyppinen luonne, että mä tahtoisin pelastaa kaikki. Mä en kestä nähdä ihmisiä surullisena. Aikani tätä vaan seurasin sivusta, koska no enhän mä nyt häntä tunne, niin minkäs mä sille mahdan. Nyt oon hiljalleen pyrkinyt kasvaa tuosta ajatusmallista ulos ja lähtee liikkeelle kohtaa niitä ihmisiä, ketkä tarvitsevat just sitä pientä rohkasua tai kehua päiväänsä. Mä oon saanut jo niin paljon positiivista palautetta tästä toiminnastani, että se pakahduttaa mun sydämen ja tekee mut niin onnelliseksi. Jokainen tarvis surun tai hädän keskellä kokea olevansa erityinen ja arvostettu. Tätä en oo päättämällä päättänyt, että nyt toimin näin. Se on jotain, mikä mun sisältä kumpuaa. On vaan vaatinut oman aikansa, että oon pystynyt lähtee toteuttamaan tätä. 

USKOONTULO

Ja lopuksi se kaikista tärkein. Mun koko elämän perusta ja pelastus. Mun elämä heitti kuperkeikan, kun annoin koko elämäni Jeesukselle. Se häpeä ja tuska, mikä mun sisällä oli kaikki vuodet saanut kasvaa ja viemää mua kohti pohjaa poistu. Tilalle tuli vaan suuri rakkaudentäyteinen onnellisuus ja rauha. Tottakai muakin koetellaan ja pelkoja löytyy, mutta mä pystyn rauhottamaan itseni sillä, että mikään pelko ei oo Jumalasta ja mulla ei oo mitään hätää. Tää vapaus, mikä mulle tuli on jotain, mitä on mahdotonta kuvailla, se täytyy kokea. Kaikki ne kahleet murtu. 

ROHKEUS

Tää liittyy todella vahvasti edellämainittuun uskoontuloon. Se rohkeus, mikä musta on kuoriutunut on ollut itellekkin ihan järjetön yllätys. Musta kumpuava energia ja ilo pyrkii musta ulos. Se, että mä päätin olla välittämättä muiden mielipiteistä minusta ja mun arvoista on tehnyt mulle niin hyvää. Se rohkeus olla just sellanen ko mä tahdon olla ja mikä mä oon, on ollu mun elämäni parhaimpia päätöksiä. Mä voisin olla somessa ihan basic bitch yolo. Mut mä en tahdo. Mä haluun olla se kuka mä oon. Mä tahdon jakaa mun elämää ja mun elämässä suuressa roolissa on olla uskossa. Se, että mä voin mun instagramissa julistaa Jumalan suuruutta on mun rohkeutta olla mä. Se, jos mistä pitää olla ylpeä. Mä en aio kenenkään takia muuttua tai rajottaa mun sanomisia, kun ne eivät satuta ketään. 

IMG_2546.JPG

 

 

Tässä oli nyt koottuna muutama mulle erityisen tärkeä päätös omassa elämässä. Näitähän on luonnollisesti enemmänkin, mutta koin, että nää on ne oleellisimmat ja tärkeimmät jakaa teille. Se ei oo itsestäänselvää olla itsestä ylpeä. Älä jää sinne sun pettymysten alle vaan nouse sieltä entistä vahvempana olemaan ylpeä onnistumisistas. Sä osaat ja pystyt. Olemalla sä, teet jo elämäs parhaimman päätöksen. Elä elämää omana itsenä. Älä mee toisen rooliin tai elä toisen läpi. 

<3ihanaa loppuviikkoa – Jonna

 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *