MEIDÄN KOTI OSA 1
Kiva kun oot lukemassa mun uutta blogipostausta, nimittäin tänää jutellaan meidän kodista!
Me muutettiin Teemun kanssa tänne Nastolaan viime vuoden maaliskuussa. Tai virallisesti ihan asumaan päästiin huhtikuun puolella, koska teetätettiin kylppäriremppa ennen kun haluttiin itse muuttaa. Historiaa tästä kämpästä on sen verran, että tää on itseasiassa Teemun vanhempien löydös, jota heidän piti hyödyntää alunalkajiin itse. He alottivat täällä remppatouhut, jotka onneksi koitua minun kohtalokseni. Mulla on Teemun äidin kanssa aika samanlainen näkemys sisustuksesta, joten ihan kun ois katettuun pöytään tullut, kun muutettiin tänne. Täällä on Teemun vanhempien toimesta rempattu pintoja. Lattiat vaihdettu kaikkialle muualle paitsi keittiöön. Maalattu ja tapetit vaihdettu. Lisäksi makuuhuoneessa on pientä erilaista viritelmää itse tehty. Siitä enemmän seuraavassa osassa.
Tää on ihan mun näkönen koti. Teemu on onneks lapsuuden kodeissaan oppinut elämään tämän tyylin kanssa, joten winwin mulle. Kyselin instagramissa, että miten on kivempi; huone kerrallaan esitellä vai rykästä koko kämppä kertalaakista. Tilanne on tällä hetkellä atm huone kerrallaan johtaa 65%, mutta tilanne on ollut aikas tasanen. Päätin ottaa pari huonetta kerrallaan, koska well, meidän vaateromuläjä huoneesta ei yhtä postausta tuu saamaan, joten tämä on hyvä suunnitelma. Joten alotetaan!
ETEINEN
Kun meille astuu sisään niin tää on se ensimmäinen huone, mikä (tietenkin) näkyy. Parasta jo meidän eteisessä on valosuus. Se on kyllä yleisesti ottaen mun sisustusmaun lähtökohta, että on valoa. Meidän eteiseen ei luonnonvalo helposti paista, koska ikkunat ovat kaukana siitä tilasta. Vaaleilla pinnoilla oon saanut kompensoitua valon määrää.
Meillä eteinen on talon keskiö. Siitä pääsee kaikkialle. Joskus kesäsin ukkostaessa itken hiljaa tuossa lipaston takana suojautuen pallosalamoilta, koska nehän on niin yleisiä. Mut tykkään tästä ratkasusta, että eteisestä pääsee joka huoneeseen.
Sisääntulo-ovesta vasemmalle katsottuna meillä on kengille oma tila, naulakko takeille ja muille härpäkkeille. Siihen on tehty kivestä? (näin hyvin tiedän pintamateriaalit..) erikseen oma lattiatila, jossa on mukavampi säilyttää märkiä kenkiä. Muu lattia on sitten laminaattia. Naulakko on hajoomispisteessä, et älkää ostako samanlaista, vaikka aika söde se onkin.
VAATEROMUSIIVOUSLÄJÄ – HUONE
Tää on sit se kodin sydän. Ei. Tää on huone, mihin on survottu kaikki maan ja taivaan väliltä piiloon. Aluks se yritti olla semmonen siisti ja hieno vaatehuone, mutta aika pian todellisuus tuli vastaan. Meillä ei oo täällä olemassa erillistä kaappitilaa, missä normaalit ihmiset säilyttää normaalisti siivouskamppeitaan, joten meidän säilytys toimii täällä. Joten se siitä unelmien vaatehuoneesta. Lisäksi kun mua alko kiinnostamaan enemmän ekologisuus ja kierrättämäminen, kaikki meidän pesuaineet saivat sanoo hyvästit tiskialtaan alla olevalleen kodilleen, ja muuttaa koreihin tänne sekamelskaan. Täällä ne on saanut ystäviä kaikesta rojusta ympärillään. Ja no, onhan täällä myös nuo vaatteet. Mun 79-83% ja teemun sit pari henkarillista reunassa.
Mutta tää on myös sitä faktaa. Se, että meillä on suhteellisen siistiä lähestulkoon aina ja tavarat aika hyvässä järjestyksessä niin olisin hullu jos tääkin huone näyttäis samanlaiselta. Kyllä nyt balanssia tarvitaan elämässä ylipäätään.
OLOHUONE
Tää huone on kiteyttänyt mun näkemyksen sisustuksesta. Toki, jos olis enemmän tilaa ja rahaa niin kyllä saisin tämänkin näyttämään paljon paremmalta, mut tää on mun tämän hetkisen elämän tyytyminen. Pois lukien toi Teemun nurkka. Sille olis olemassa joku luola maan alla mun unelmien kodissa. Oon yrittänyt yhdistää ikeaa myös arvokkaampaan. Ja sit semmonen tosiasia, että mä olen kunnon tarjoushaukka. Jokainen kallistuote on ostettu alennuksesta. Vannon. Sotkan, maskun, jyskin ja kaikkien muiden sivut oli mulla 24/7 auki. Tarjoushaukka ei nuku.
Mun ylpeydenaihe on ehdottomasti vitriini. Haaveilin siitä jo Helsinki aikoina peräti 2-vuotta. Mun tyyli on aina vähän maalaisromanttinen ja toi vitriini toi siihen vähän semmosta romuromanttisen tyyliä. Ja koska rakastan astioiden keräämistä niin tää on mulle tärkeä monella tapaa. Sähkötakka on Teemun vanhempien tänne hankkima, mutta mulla oli jo omassa asunnossa takka, joten luovutin sen äidilleni. Kaks takkaa kaksiossa ois ollu aika hasardi.
Ja toinen mulle tärkeä asia on matto. Vallilan syvämeri – matto on mun elämäni kallein matto-ostos, mutta jokaisen pennin arvonen.. Kunnes Nanami on yrjönny sen kolmesti.
Oon myös pyrkiny tähän pieneen olohuoneeseen ottaa huomioon istumatilat. Sohvalle ei montaa pyllyy mahdu, paitsi jos on pikkupyllyjä ni ehkä sillon neljä. Jos haluu olla jo kaverin sylissä. Halusin jotain classyy, mikä sopii huoneeseen, joten noi Jyskistä ostetut penkit on ihan unelmat ja ne on oikeesti hyvät istuu. Sit on toi teemun slash Nanamin raapimapenkki. Tilaltaan meidän olohuone ei oo isoin, mutta oon saanut tänne kaiken mahtumaan, mitä oon halunnutkin. Myös toi Teemun kulmaus. Joka on hirveä, mutta rakkaus voittaa myös tuonkin mörön.
Tässä ois meidän kodin osa 1 paketissa. Seuraavaksi pääsette kurkistaan keittiöön, makuuhuoneeseen ja rempattuun kylppäriin!
