Ilman kirjoja on mahdotonta elää

Hyvin oleellinen osa just mun elämää on kirjoittaminen ja lukeminen. Runoja ja tarinoita olen kirjoittanut pikkutytöstä asti, alkuaikojen tuotanto ekoilla luokilla aika mielikuvituksellista ja värikästä. Teiniaikoina ja aikuisena sitten vakavampaakin asiaa omista tunnekokemuksista. Käsittelen paljon elämäni suruja, menetyksiä ja kipukohtia. Tää aihe on niin mieluinen! Mutta ensin kirjoitan noista kirjoista ja mun lukemisesta. Tykkään dekkareista eniten ja niitä on luettu suuret määrät, aiemmin kirjakaupasta mutta nyt enempi lähinnä käytän kirjastopalveluita. Meille tulee uutuuksia aika hyvin. Viimeisimpiä jänniä lukukokemuksia oli S.K. Tremaynen Jääkaksoset. Hyytävä jännityksen tunnelma omasta mielestäni ja melkein menikin siltä istumalta koko teos kun ei malttanut odottaa mitä seuraavaksi mahtaa tapahtua. Parhaillaan on menossa myös Nora Robertsin Keräilijä joka enimmäkseen ehkä on romantiikkaa mutta mukana myös vähän mysteeriä ratkaistavaksi ja jännitystä. Romanttinen en oikeastaan edes, tässä kyseisessä mittakaavassa, edes tiennyt olevani ennen tätä kirjaa! Se vaan on niin ihanaa kun ihmiset rakastuu ja pitävät huolta toisistaan ja ovat valmiina aivan mihin tahansa rakkautensa vuoksi.. Robertsin muitakin kirjoja olen lukenut aika monta mutta tämä on minusta koko lailla nappiosuma, sujuvaa kieltä ja humoristista otetta. Tapanani on no, aina, ottaa lukemisen alle vähintään kolmekin eri kirjaa joten nytkin useampi on menossa 🙂 Joel Dickerin Baltimoren sukuhaaran tragedia. Ensimmäisen häneltä ostin itselleni, Totuus Harry Quebertin tapauksesta ja tää toinen on jatkoa sille tarinalle. Viehättävää sukutarinaa. Ja jos kirjan päähenkilö kirjoittaa jotakin, aina parempi. Robertsin kirjankin päähenkilö on kirjailija, kuinkas ollakaan..Kaikkien meneillään olevien teosten lisäksi mulla on aina haavissa jo seuraavakin eli David Baldacci, jonka kirjan lyhennelmän luin Kirjavalioista joita tilaan. Ehkäpä hän saa kokonaan omankin blogitekstin jossain vaiheessa.