Katsoin jokin aika sitten Ylen Areenalta mielenkiintoisen dokumentin, Himon verkko. Tällä hetkellä katseluaikaa on vielä yhdeksän päivää täällä: http://areena.yle.fi/1-2984037
Koska ohjelma poistuu Areenasta eivätkä kaikki kiinnostuneet ehdi kuitenkaan sitä nähdä, kirjoitan siitä pienen lyhennelmän, jossa kokoan olennaisimmat asiat ohjelmasta. Pahoittelen, että teksti ei ole ihan niin soljuvaa kuin voisi olla ja asiat kerrotaan tässä useampaan kertaan eri sanoin. Hyviä oivalluksia on kuitenkin monta, joten tutustumisen arvoinen oli tämä dokkari.
Ohjelmassa siis tutkittiin, miten halun mekanismit rakentuvat etenkin naisella ja miksi intohimo usein hiipuu pitkissä suhteissa. Pääteltiin jopa, että halun heikkeneminen on tärkeää evoluution kannalta – mutta miksi näin olisi? Ja minkä vuoksi sitten vaadimme itseltämme, että libido on pitkässäkin parisuhteessa pitäisi säilyä yhtä vireänä kuin kuusitoistakesäisellä?
Ihmiskuntaa on askarruttanut erityisesti naisen halu ja haluttomuus – eikä ihme. Naisen olisi yhtäaikaisesti oltava viehkeä viettelijätär, ehtoisa äiti, auvoisa vaimo, halukas rakastajatar ja vieläpä myös siveä ja pidättäytyvä. Liekö roolien kirjo syynä siihen, että naisen halua lisäävällä lääkkeellä olisi kysyntää. Samoin olisi myös psykologien palveluvalikoimalla, sillä naisen halu on kompleksinen eikä sitä voi säädellä pelkin lääkkein. Sukupuolivietti naisella on yhtä vahva kuin miehellä, sillä seksi on perustarve kuten nälkä ja janokin. Se kuitenkin perustuu eri asioihin ja toimii eri tavalla kuin muut fyysiset tarpeet. Sitäpaitsi seksi ei ole pelkästään fyysinen tarve, vaan kytkeytyy suuresti myös tunteisiin. Nainen etsii tarinaa, mies tilaisuutta.
Nainen haluaa elää omia fantasioitaan todeksi, olla haluttu ja huomion kohteena. Nainen haluaa olla aktiivinen toimija, eikä pelkästään katseiden kohde. Naisen halu on kuitenkin alttiimpi ympäristöstä aiheutuville häiriöille kuin miehen halu. Myös kulttuurilliset odotukset ja normit saattavat häiritä naisen seksuaalisuutta, sillä naisen ei ole hyvä olla liian tyrkky. Samalla mainosten maailma piirtää etenkin naisille toisenlaista kuvaa ja luo keho-odotuksia. Usein ajatellaankin, että naiset ovat passiivisia, mutta eivät he ole. Myös miesten motivaatio-ongelma voi olla syy naisen haluttomuuteen. Miehen silmistä kuvastuva halu sytyttää naisen – ja myös päinvastoin. Toisin sanoen kuitenkin niin nainen kuin mieskin haluavat olla katseen ja siitä johtuvan halun kohteita ja aktiivisia tekijöitä.
Koska etenkin naisen halua ja haluttomuutta on problematisoitu, on selitystä etsitty lääketieteestä ja psykologiasta. Onko noin puolella naisista seksuaalinen häiriö? Tarvitaanko siihen lääkitystä? Vai onko kyseessä vain kohtaanto-ongelma? Naisen haluttomuuteen kehitelty lääke sisältää testosteronia. Mutta kaikille naisille ei sovi ”yhdenkoon sukkahousut”. Ei ole yleispätevää keinoa tai täsmälääkettä, jolla kaikkien naisten haluttomuus voitaisiin hoitaa, sillä naisen halun prosessit sijaitsevat syvällä tunteissa. Miehen voi olla joskus vaikea ymmärtää, mitä nainen haluaa. Asiasta on kirjoitettu ihan kirjakin, joka taatusti on yhtä bestseller kuin naisen Viagra! Jos mies ei tiedä, mitä nainen haluaa, niin tässäpä vastaus erään terapeutin suusta: nainen tarvitsee kynttilöitä, kauniita sanoja, illallisen ja silkkilakanat, toisin sanoen kontekstin (toisinaan myös auton takapenkki sopii mainiosti). Lisäksi ainakin seikkailunhaluinen nainen kaipaa (menetettyä) intohimoa ja jännitystä.
Halun puute ei ole sairaus ja pikemmin kuin lääkkeet, auttaa terapia, keskustelu ja aito läheisyys. Kemiallakin tätä voi selittää: himon cocktailissa vaikuttavat adrenaliini, serotoniini ja dopamiini. Näiden hormonien vaikutuksen alaisena ei tunne kipua eikä väsymystä. Turvallisuushakuinen nainen ei kuitenkaan kaipaa vauhtia eikä vaaratilanteita, vaan hänellä on tarve sitoutua yhteen kumppaniin. Intohimon hiipuminen ja tuttuus voi olla ihan OK. Ohjelmassa huomautettiin myös, että ns. vaniljaseksi voi olla ihan hyvä koossapitävä voima: seksin ei tarvitse olla räiskähtelevää tunteiden paloa, vaan myös rauhallisempi yhteensulautuvuus voi merkitä suhteessa paljonkin. Toisin sanoen lauantain lottoarvonnan jälkeen peitonheiluttelu voi siis olla ihan kiva pieni yhteinen jumppa, sama se tuntuuko syvällä sisimmässä paloa tai ei. Liika tuttuus ”tunnut sisarukseltani” onkin melko tyypillinen ongelma. Useimmilla pariskunnilla ongelman syy on se, että ei olla opittu hoitamaan suhdetta. Toisaalta pelkkä puhuminen ja terapiointikaan ei auta, vaan naisen täytyy arvostaa omaa kehoaan ja olla sinut itsensä kanssa. Seksuaalisuus pitkässä parisuhteessa merkitsee kehollista kommunikaatiota. Tarvitsemme tunnetta olla pidetty, hyväksytty ja haluttu. Toisaalta useimmat meistä kaipaavat turvallisuutta ja staattisuutta, mutta toisaalta kaipaamme myös kipinää, kehon aistimuksia ja nämä kaksi toivetta eivät aina kohtaa. Sosiokulttuurisista syistä nainen on haluttu nähdä miestä pidättyväisempänä osapuolena. Nainen saa olla aktiivinen parisuhteessa, mutta ei muuten kuin parisuhteessa eikä julkisesti. Vaikka mainoskuvat ovat täynnä paljasta pintaa, naisen tulee pysyä pidättyväisessä roolissa, olematta kuitenkaan ylinaisellinen. Ristiriidan tähän luo se, että toisin kuin luullaan, uskollisuus ei ole naisellinen ominaispiirre. Nainen ei ole yksiselitteisesti yksiavioinen olento, vaikka toisin yritetään todistella. Nainen ei ole myöskään luonnostaan pidättyväinen.
Suhteen alussa molemmat ovat yhtä halukkaita ja aktiivisia seksissä. Mutta kun tarkastellaan halua pitkässä parisuhteessa, miehen halu hiipuu pitkällä aikavälillä, mutta naisen halu hiipuu jo parin vuoden aikana. Toisin sanoen nainen saattaa kyllästyä suhteeseen aika nopeastikin. Tästä ei haluta puhua eikä tarkatstella asiaa lähemmin. Miksei alkuaikojen intohimo säily suhteen edetessä? Uutuudenviehätys merkitsee paljon. Osasyy tähän on se, että nyky-yhteiskunnassa avioliitto ei ole naiselle enää välttämättömyys ja nainen pääsee vapaammin toteuttamaan seksuaalisuuttaan. Mutta onko naisen lupa toteuttaa seksuaalisuuttaan – se on jo toinen kysymys.
Ohjelmassa todettiin myös, että kumppaniin tottuminen on välttämätöntä. Toinen vaihtoehto voisi olla ”sarjamonogamia”, jolloin yhden eliniän aikana ehtisi olla useamman kumppanin kanssa pitkässä suhteessa. Näitä mahtuisi nykyiseen elinikäodotukseen montakin ja nainen pääsisi toteuttamaan omaa seksuaalisuuttaan, hoivaamaan mahdollisia jälkeläisiä ja huolehtimaan geeniensä leviämisestä. Sarjamonogamian lisäksi vaihtoehto on niin sanottu pettäminen. Todettiin, että pettäjät ovat useinkin onnellisesti pysyvässä parisuhteessa. Liekö syynä naisen rooliin liittyvät moninaiset odotukset, mutta useat tutkimukset osoittavat miesten pettävän enemmän ja taajaan. Kuitenkin ”pettämiseen” tarvitaan myös toinen osapuoli. Todellisuudessa sekä miehet että naiset pettävät yhtä paljon. Vaikuttaa siltä, että jossain on päätetty että yksi sukupuoli on ”pettävä sukupuoli” ja toinen ei. Entäpä voisiko kiihko säilyä, jos ihmiset eläisivät moniavioisissa suhteissa? Ratkaisuna polyamoria? Tämä saattaa joillakin liberaaleilla henkilöillä toimiakin, mutta toisaalta jopa heillä kuvio aiheuttaa mustasukkaisuutta. Polyamoriassa kyseessä on kumppanuus, johon ei sisälly uskollisuuden vaatimusta. Tarvittaisiin kosolti pelisääntöjä, sillä suureen rakkauteen kuuluu, että minua ei voi korvata toisella. Ristiriitoja voi syntyä ja taas päästään lähelle vaniljaseksiä, sillä säätämiseksi menee tällainenkin seos. Yksiavioisuudessa on huonot puolensa, mutta se on useimmille ainoa vaihtoehto.
Miten naisen halu sitten syttyy? Se ei ole ihan itsestäänselvyys ja pelkkä aistikas stimulaatio ei ole riittävää. Nainen ei välttämättä tunne himoa esim. esiintyvään strippariin. Toisaalta kaukana olevaan tuttuun kohteeseen voi tuntea hyvinkin kovaa himoa, vaikka minkäänlaista stimulaatiota ei ole. Tarvitaan molemminpuolinen tunneside. Seksuaalinen halu on monen tekijän summa eikä se ole suoraviivainen vietti. Aivot ohjaavat halua ja näin ollen aivot ovat tärkein sukupuolielin.
Toimituksen huomautus: Suosittelen siis parhaaksi lääkkeeksi samalla aaltopituudella olevaa, luotettavaa ja viestintätaitoista, viehkeää rakastajaa/rakastajatarta.
