Vaaleanpunainen unelmahörhelö

Nyt kun motiiveja salaiselle sivusuhteelle on mietitty, voidaan lähes samassa hengenvedossa pohdiskella, miksi sivusuhteita on olemassa ja miksi pitkät yksiavioiset suhteet ovat yleensä täyttä Disney-kamaa:

1) Jos olet solminut suhteen vaikkapa 10 – 30 vuotta sitten, ovat ajat olleet todennäköisesti vallan toiset kuin mitä ne nyt ovat. Toiveet ja vaatimukset monen muunhukin asiaan kuin parisuhteeseen liittyen ovat muuttuneet. Toisin sanoen, jos valitsit aikanasi kuvaannollisesti, että syöt lohikeittoa hamaan loppuusi saakka, saatat tässä vaiheessa kaivata jo raikasta salaattia tai bourgognen pataa vaihtelun vuoksi. Useastikin suurimmat päätökset joutuu tekemään 15 – 25 vuoden iässä. Maailma muuttuu (ja samalla arvomaailmasi) jopa kymmenessä vuodessa aika paljon. Se, esimerkiksi nyt vaikka kelpo kalasoppa, joka tuntui ainoalta oikealta ratkaisulta muinoin, on muuttunut aikaetäisyyden vuoksi aivan toiseksi. Saatat kaivata ihan vähän jotain muuta välillä. Parhaimmillaan tunnistat kuitenkin motiivisi noilta ajoilta ja kelpuutat ne yhä.

2) Meidät, erityisesti tytöt, kasvatetaan jo pienestä pitäen vaaleanpunaiseen Disney-prinsessakulttuuriin, jossa uskotellaan, että Se Oikea on vastaus kaikkiin arjen ja juhlan ongelmiin, huippuhetkiin ja kaikkiin tapahtumiin niiden välillä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa sen enempää kuin Joulupukin ehtiminen miljardeihin koteihin yhtenä yönä. Jos haluat siis olla onnellinen, ala tehdä elämästäsi onnellista itse. Ala kysenalaistamaan opittuja malleja ja rakenna omasta elämästäsi itsesinäköinen. Älä odota Prinssi Uljasta. Ei hän kuitenkaan tiedä, minkänäköinen elämästäsi tulisi luoda ja minkälaatuisen astiasarjan saati omakotitalon haluat mieluiten. Sitäpaitsi Prinssi Uljaan vastuuttaminen on kamalaa vastuun ulkoistamista ja ennakkoon syyllistämistä. Sitä joudut myöhemmin katumaan.

3) Ihminen haluaa huomiota ja hyväksyntää. Tämä pätee vauvasta vaariin. Ihminen voi jopa kuolla (Maslowin tarvehierakian alimpien portaiden toteutumattomuuden lisäksi myös) huomion ja hyväksynnän puutteeseen. Aikuinen ihminen saattaa haluta myös elämyksiä toisen ihmisen kanssa. Arjessa huomion ja hyväksynnän antaminen karisee, elämykset ovat harvassa ja sivusuhteet ovat ainoastaan niitä varten. Jos arjen ja muun hurman voi pitää balanssissa, kaikki soppaan tietoisesti tai tiedostamattaan osallistuvat saavat hyvät puolensa asioista elämäänsä.

4) Mitä vaikeammat ajat, sitä vähemmän avioeroja? Vai meneekö se sittenkin niin että ydinperhettä/pariskuntakäsitettä on helpompi käsitellä, johtaa ja kontrolloida? Onhan se kaiken lisäksi myös kelpo malli yhteiskunnassamme? Saattaa olla, että molemmat noista väitteistä on totta. Siitä huolimatta kaikenlaista variaatiota on ollut niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina ja tiukoissakin diktatuureissa. Ihmisen perusluonteeseen suorastaan kuuluu vaistojen ja inspiraatioiden seuraaminen ja vallitsevien säännöstöjen kyseenalaistaminen. Kapinallisuus katastrofinkin uhalla. 

5) Koska elämä on tarina ja siihen mahtuu paljon seikkailuita. Koska elämän tarkoitus on eläminen. Vain kuollut kala ui myötävirtaan.

Kaikki kunnia nyt vielä niille pariskunnille, jotka eivät ketään muita ole koskaan edes ajatelleet. Tiedän, että sellaisiakin saattaa olla olemassa. Joku saattaa haluta kalasoppaa jokaisena päivänä hamaan loppuun saakka, ei ikinä mitään muuta. Jollakulla Prinssi Uljas todellakin oli se käänteentekevä henkilö, jonka kanssa osattiin valita kaikki oikein yhdellä istumalla. Joku saa huomiota, hyväksyntää ja elämyksiä parisuhteessaan aivan riittävästi. Jotkut vain mahtuvat muottiin ja tykkäävät että näin sen pitää ollakin. Ja joidenkin elämään ei tarvita yhtään sen enempää seikkailuita kuin mitä oma parisuhde tarjoaa. Sehän voi tarjota paljonkin. Myötävirtaan uiminen on leppoista. Ja voihan Joulupukkikin olla olemassa jossain… vaikka hän ei ihan kaikkiin koteihin yhtenä yönä ehtisikään!