deittailusta pt.2
Jatkan ihan suoraa tosta mihin jäin, eli viime postauksessa kirjotin ettei tarvi ottaa itteensä jossei klikkaa jonku uuden deitin kanssa. Tietenki se vähän tuntuu pahalta jos on ite ihan korvia myöten ihastunu johonki ja näkee toisessa potentiaalisen kumppanin ja haaveilee jo yhteisestä tulevaisuudesta, mutta sitten vastapuoli ei ookkaan kiinnostunut. Tää on aika simppeli tilanne händlätä, vaikka varmasti aluksi kirpaseeki. Ensinnäki, toivon et jokanen saa jonkulaisen selvityksen siltä treffikumppanilta et miksei hän haluu enää tavata, ja rehellisen sellasen. Jos taas tyyppi alkaa ghostaa, nii anna sen vaa mennä. Ghostaaminen, eli se ettei toinen enää vastaa viesteihin ja viestien sävy muuttuu kylmäksi ja vastaukset lyhenee, on kyllä ilkein tapa perääntyä. Se jättää toisen miettii lähes aina et ”sanoinko tai teinkö mä jotain väärin” vaikka yleensä kyse ei oo siitä. Yleensä syy on se ettei toinen jollain tapaa kiinnostunut susta niin paljon/ei ollut niin helppoa ja luonnollista olla sun seurassa ku mitä haluaa toiselta.
Oon kyllä tehny kerran itekki tuon ghostaamis-virheen, mutta se oli aika jännä tilanne. Tää mun ”treffikaveri” kysy haluunks seuraa ku olin lähös käyttää koiraa lenkillä, ja sanoin et tuu vaan, ku hän oli ihan 5min kävelymatkan päässä jo valmiiksi. Lenkin jälkeen hän kysy mua vielä pystäriin bisselle ja menin. Jossain vaiheessa se sano jotain ettei oo aiemmin käyny tinder-treffeillä, (puhuttiin siis tinderin kautta ja joo, oletus varmaan on se että ku nähään nii ne on treffit..) ja mä olin sillee emmäkää, ja tajusin vasta siinä et hitto oonko mä nyt treffeillä. Mulla oli sellaset kamppeetki päällä et oisin treffeille laittanu varmasti jotain ihan muuta. Oisin jännittäny etukäteen, mut kun toinen on 15 min päästä ”treffi-ehdotuksesta” ovella, niin ei siinä paljo ehi jännätä, panostaa meikkiin, hiuksiin tai vaatteisiin. Joten mulle ne ei ollu mitkään treffit vaan lähinnä et joo tuu vaa messii mun ja dogen kans nii jutellaa ja tutustutaan. 😀 Joten meillä tais mennä vähän ajatukset ristiin siinä. Sen jälkeen tää tyyppi kysy mua uuestaan ulos, ehotus kuulosti hyvältä ja oisin voinutki mennä mut en ikinä menny. Ei mulla ehkä sit siinä elämäntilanteessa (onnellinen sinkku 2015) ollu niin paljo intressejä alkaa panostaa siihen että tutustun johoki parisuhteen toivossa, keskityin sillon niin täysin omaan elämään, itteeni, salilla käymiseen jne, ettei siinä oikeen ollu tilaa toiselle. Jätin sen tuttavuuden aika kusipäisesti (siis omasta mielestä, en saanu tästä mitään palautetta ikinä vastapuolelta) roikkumaan, oisin voinut tehä ensinnäki omassa mielessä selväksi mitä haluan vai haluanko, ja sitte kertoo asiat miten ne on, ettei nyt oo intressejä parisuhteelle, kaverille olis voinut olla. Mutta näistä on opittu, pitää osata olla rehellinen kun ”antaa pakit.” Sanoo miten asiat on, ettei toinen jää sitä kelailemaan.
Oon myös ite joskus kokenu ton et toinen alkaa ghostaamaan, ja se on ärsyttävintä ikinä! Tää oli viel yks jäbä kenen kans olin hengaillu jo monia kertoja aiemminki ja pidettiin tiiviisti yhteyttä kuukausia. Siinä vaiheessa oisin oottanu jotain aikuisempaa tapaa perääntyä ku se että alkaa välttelee, ja sanoinki sen aivan suoraan. En ite hätkähdä siitä jos joku ei nääkkään mussa potentiaalista tyttöystävää, koska jossen mä oo tällasena ”oikeenlainen” jollekki niin eihän sekään sit oo mulle. Tietenki haluun ite et joskus kun alan mahdollesti seurustelee, se tyyppi tykkää musta ihan jokatavalla. Joten ei oo mitään syytä olla olematta epärehellinen ja selitellä jotain tuulesta temmattua, että miksei natsaa. Tän tyypin selitys lopulta oli että tajuski ettei oo valmis suhteeseen ja on täysin hukassa ittesä kans, ja olin sillee ”wou siistiä et joku on noin kypsä et tajuu sen ja haluu eka tutustuu itteensä ennenku toiseen, et ei mitään.” Tarjosin viel apua vinkkailemalla hyviä itsetutkiskelu-kirjoja.. Kaikki se oli lopulta täysin turhaa, koska hyvin pian sillä oli jo uus nainen kierroksessa.
Eli, näistä molemminpuolisista kokemuksista oon tullu siihen tulokseen, että oikeesti rehellisyys kannattaa aina. Jos mä en itse kiinnostukkaan toisesta niin paljo, ku hän minusta, sanon sen kyllä ihan suoraan, siis että sä nyt et oo MULLE sellanen kenen kans näkisin itteni parisuhteessa ja perustelisin kohteliaasti miks. Toivon tietenki että toinen kestää sen, ja tajuaa että se jos minä en oo kiinnostunu ei tarkota etteikö joku rakastuis joku päivä niihin piirteisiin mitkä mä näin mulle negatiivisena. Kaikki luonteenpiirteet on aina jollekki positiivista ja toiselle negatiivista toisessa. Jos sä oot todella ulospäin suuntautunut vitsiniekka ja höpöttelet paljo niitä näitä, joku kokee sen et ”wou ompa avoin ja puhelias tyyppi”, ku taas toinen pitää sitä turhanpäiväisenä ja ärsyttävänä. Ikinä ei voi olla kaikille mieliksi, eikä sellanen ku kaikki haluis sun olevan. Jokanen on täydellinen just sellasena ku nyt on ja jokanen luonteenpiirre on rikkaus.
Toivon ite myös just tota samaa, jos joku päivä ajaudun tapailemaan jotain tyyppiä ja meen ihastuu siihen, et jos se toinen tyyppi ei nää mussa tarpeeks potentiaalia sille niin mulle kyllä voi sanoo sen ihan suoraan,(your loss babe :D) koska sillon yksinkertasesti sellanen kumppani-vaihtoehto on pois pelistä joka ei etsi munlaista ihmistä, eli sillon sekään ei oo mulle ”oikeenlainen”. Yhen ihmisen mielipide tai näkemys musta, varsinkaan muutaman tapaamiskerran jälkeen ei hätkäytä mua suuntaan tai toiseen, eikä pitäis kenenkään siitä hätkähtää jos joku yks ihminen kaikista maailman ihmisistä ei oo susta kiinnostunut. Joku näkee varmasti ne puolet sussa rikkautena, mitkä joku kokee itselle sopimattomiksi.
Että jos sä siellä ruudun takana haluut parisuhteen, etkä jaksa venailla et universumi heittää jonku kivan naisen/miehen sun tielle, tai se tulee sun koti-ovelle, et oleta et sun tuleva kumppani on todennäköisesti poliisi, postinkantaja tai wolt-kuski, ettei sun tarvi poistua kotoa ja nähä vaivaa sen löytämiseen, niin mene ihmeessä tapailemaan ihmisiä ihan ilman mitään pelkoja siitä miten ne ekat tapaamiset menee! Ei sillä oo niin väliä, vaikkei siitä tuliskaan yhtään mitään ja oisitte ihan eri-planeetoilta, saatpahan kokemuksia ja näät ainakin sen mitä sä et halua! Jos ootte about kaikesta täysin eri mieltä, voit hyvällä tsägällä saaha maailman parhaan väittely-kaverin. 😀
Ps. itse kuulun näihin laiskoihin jotka pitää todennäköisenä tulevan partnerin olevan poliisi, postinkantaja, tai wolt-kuski. :D Eihän sitä koskaan tiedä jos sakkoja, pizzaa, tai laskuja ojentaessa katseemme kohtaisivat ja booom tietäisimme molemmat sillä sekunnilla että meidät on luotu yhteen ::D Jatketaas tästä taas keskiviikkona, kirjoitan hyvintodennäköisesti jotain ystäväänpäivään liittyen, koska se on siitä seukki päivänä!
Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille<3https://www.youtube.com/embed/3o3hfNmtxYg